Keva on myöntänyt työelämän kehittämisrahaa 23 julkisen alan hankkeelle ympäri Suomea yhteensä 540 000 euroa. Hankkeissa korostuvat ennakoiva työkyvyn tuki, esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen, yhteisten toimintamallien rakentaminen sekä hanketyön tulosten järjestelmällinen seuranta.

Varsinais-Suomessa rahoitusta saavat Turun kaupungin sekä Uudenkaupungin kehittämishankkeet yhteensä 21 000 euroa.

Työelämän kehittämisrahalla tuetaan työkykyjohtamisen kehittämistä sekä työkyvyttömyysriskien ennakointia ja vähentämistä. Kehittämisraha on tarkoitettu kunta-alan, hyvinvointialueiden sekä evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien hankkeisiin.

Työkykyjohtamisen ja sen kulttuurin kehittämisessä painottuvat tällä kertaa hankesuunnitelmissa esihenkilö- ja johtamisosaamisen vahvistaminen ja työkyvyn tuen käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Lisäksi hankkeissa etsitään keinoja parantaa kuormituksen hallintaa ja vähentää sairauspoissaoloja, vahvistetaan työyhteisöjen toimivuutta ja psykologista turvallisuutta sekä tuetaan työurien jatkumista.

– Hankkeissa näkyy vahva pyrkimys siirtyä reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta tuesta kohti ennakoivaa, yhdenmukaista ja dokumentoitua työkykyjohtamista. Työkyvyn johtaminen on koko johtamisketjun asia, sanoo asiakaspäällikkö Eeva-Liisa Nurmi tiedotteessa.

Nurmi vastaa työelämän kehittämisrahan kokonaisuudesta Kevassa.

Organisaatioissa selkiytetään työkyvyn tukemiseen liittyviä vastuita, kehitetään keinoja tunnistaa työkyvyttömyysriskejä aikaisemmin sekä vahvistetaan rohkeutta ottaa työkykyyn liittyviä huolia puheeksi mahdollisimman varhain.

Hankkeissa kehitetään konkreettisia työvälineitä kuten työkalupakkeja, vuosikelloja, keskustelupohjia ja perehdytysmateriaaleja työkykyjohtamisen tueksi. Vertaisryhmät, mentorointi, sisäiset valmentajat ja fasilitaattoriverkostot tukevat osaamisen jakamista ja toiminnan jatkuvuutta.

Kehittämisen vaikutuksia myös seurataan. Hankkeissa arvioidaan esimerkiksi uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä muutoksia osaamisessa, johtamisessa, työkyvyssä, kuormituksessa ja psykologisessa turvallisuudessa. Pidemmän aikavälin vaikutuksia tarkastellaan muun muassa sairauspoissaolojen, työkyvyttömyysriskien, työssä jatkamisen ja henkilöstökokemuksen avulla.

Kehittämishanketyön juurtuminen osaksi organisaatioiden arkea ratkaisee lopulta kehittämisen vaikuttavuuden.

– Hankkeissa ei ole tarkoitus toteuttaa yksittäisiä toimenpiteitä, vaan saada aikaan pysyviä muutoksia organisaation toiminnassa. Kun uudet toimintamallit liitetään johtamiseen, perehdytykseen, henkilöstöprosesseihin ja säännölliseen seurantaan, työkyvyn tukemisesta tulee aiempaa ennakoivampaa ja yhdenmukaisempaa. Näin kehittämistyö tukee sekä henkilöstön työkykyä ja työurien jatkumista että organisaatioiden toiminnan sujuvuutta, Nurmi painottaa.

Työnantajapalvelujohtaja Laura Rinne pitää hankkeissa näkyviä painotuksia osuvina työkyvyttömyysriskien vähentämisen kannalta.

– Ennakointi ja työkyvyttömyysriskien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ovat vaikuttavan työkykyjohtamisen perusta. Tunnistamalla riskit ajoissa voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä oikea-aikaisesti ja kohdistaa ne oikein. Tämä näkyy vahvasti myös tämän hakukierroksen hankkeissa. Kehittämistyö hyödyttää hankeorganisaatioita laajemmin, sillä Kevan tehtävä on jakaa tuotokset koko julkisen alan käyttöön, Rinne toteaa.

Työkyvyttömyysriskien vähentäminen on osa Kevan lakisääteistä toimintaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)