– Turkuun suunnitellaan suurta islamilaista kulttuurikeskusta, johon tulisi moskeijan lisäksi päiväkoti, kuusi luokkahuonetta, nuorisokeskus ja liiketiloja. Kyse ei ole vain rukoushuoneesta, vaan laajasta uskonnollisen kasvatuksen ja yhteisötoiminnan kokonaisuudesta. Hanke herättää vakavia kysymyksiä poliittisen islamin vaikutusvallasta, ulkomaisesta rahoituksesta ja rinnakkaisyhteiskunnan riskeistä, kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila (ps.) sanoo tiedotteessa.

– Uskonnonvapaus kuuluu kaikille, mutta se ei tarkoita, että uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnalliset vaikutukset pitäisi kritiikittä hyväksyä, Junnila jatkaa.

Perussuomalaiset katsoo, että poliittisen islamin autoritaariset suuntaukset pyrkivät ulottamaan uskonnollisen vallankäytön yhteiskunnan instituutioihin ja äärimmillään korvaamaan demokraattisen lainsäädännön shariaan perustuvalla järjestelmällä.

Erityisen huolestuttavia ovat valtuustoryhmän vaikutukset naisten ja vähemmistöjen asemaan, sukupuolten tasa-arvoon ja uskonnonvapauteen. Suomessa uskonnollinen painostus ei saa rajoittaa kenenkään pukeutumista, koulutusta, liikkumista tai oikeutta päättää omasta elämästään.

Monilla islamilaisilla yhdyskunnilla ja moskeijoilla on omia epämuodollisia koraanikouluja, jotka eivät kuulu perusopetuksen opetussuunnitelma- ja valvontajärjestelmään. Perussuomalisten ryhmä kysyy, mitä Turun moskeijakompleksin kuudessa luokkahuoneessa opetettaisiin, kuka opetuksesta vastaisi ja miten estetään rinnakkaisten kasvatusrakenteiden syntyminen?

– Kansainväliset kokemukset osoittavat, ettei huoli ulkomaisesta vaikutusvallasta ole perusteeton. Saudi-Arabian rahoittamat moskeijat ja uskonnolliset oppilaitokset ovat edistäneet wahhabilaisen islamintulkinnan leviämistä muun muassa Balkanilla. Qatarilaisen Qatar Charityn on puolestaan raportoitu rahoittaneen noin 140:tä moskeija- ja islamilaista keskushanketta Euroopassa. Osaan hankkeista on liitetty epäilyjä Muslimiveljeskunnan vaikutusvallasta, muistuttaa Junnila.

Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa päätöslauselman, jossa vaaditaan islamistisen vaikuttamisen torjumista, ulkomaisen rahoituksen tarkempaa valvontaa ja Muslimiveljeskuntaan kytkeytyvien toimijoiden mahdollista lisäämistä EU:n terrorismiluetteloon oikeudellisten edellytysten täyttyessä. Moskeijoiden rahoittaminen voi siten olla myös fundamentalistisen ja ideologisen vaikuttamisen väline.

Turussa ulkomaisen moskeijarahoituksen ongelmat eivät ole uusia. Jo vuonna 1997 islamilaiselle keskukselle etsittiin rahoitusta Saudi-Arabiasta. Myöhemmässä hankkeessa rahoituksen oli puolestaan määrä tulla Kuwaitista, mutta neuvottelut kariutuivat. Ulkomaisen rahoituksen epävarmuus on siten ollut Turun moskeijasuunnitelmien ongelmana vuosikymmenten ajan.

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmästä muistutetaan, että Helsingin suurmoskeijahankekin kariutui vuonna 2017 ulkomaisen rahoituksen ja vaikutusvallan herättämien epävarmuuksien keskellä. Bahrainin kuningaskunnan tukemasta hankkeesta varoittivat myös Lähi-idän asiantuntijat. Hanketta vastustettiin muslimiyhteisöjen sisällä: erityisesti šiialainen Resalat-yhdyskunta ja osa sunnimuslimeista arvostelivat sitä. Tämä osoittaa, ettei yksi suuri moskeija automaattisesti edusta tai yhdistä eri suuntauksiin kuuluvia muslimeja. Myös kurditaustaisten muslimien erilaiset uskonnolliset näkemykset on tunnistettava.

– Turun nykyisen moskeijahankkeen kansainväliset yhteydet, mahdollinen ulkomainen rahoitus ja suunniteltu opetustoiminta herättävät kysymyksiä, joihin ei ole saatu riittäviä vastauksia. Rahoituksen alkuperä, todelliset päätöksentekijät ja mahdolliset ideologiset sidonnaisuudet on selvitettävä perusteellisesti. Erityisesti on arvioitava mahdolliset poliittisen islamin vaikutusvallan, yhteiskunnallisen eriytymisen ja ekstremismin riskit", Junnila toteaa.

Perussuomalaisten mielestä Helsingin suurmoskeijahankkeen kokemukset osoittavat, ettei rahoituksen ja vaikutusvallan epäselvyyksiä voi sivuuttaa. Perussuomalaisten ryhmä katsoo, ettei Turun kaupungin tule edistää moskeijahanketta eikä myöntää sille tonttivarausta, taloudellista tukea tai muita harkinnanvaraisia etuja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)