Suuret tekniset mullistukset ratkaisevat koko joukon vanhoja ongelmia, mutta tuppaavat tuomaan tukun uusia. Näin on käynyt niin höyrykoneen, polttomoottorin kuin internetinkin kohdalla. Ja näin tulee käymään tekoälynkin kehityksen kanssa. Maailma paranee aina vain, mutta valmiiksi se ei koskaan tule.

Tekoälypuheeseen törmää kaikkialla. Yhtäällä sen luomia mahdollisuuksia ylistetään, toisaalla varoitellaan sen aikeista pyyhkiä ihmiskunta pois planeetalta. Epätietoisuus ja hämmennys valtaavat mielen vähemmästäkin.

Moni ihminen näkee nykyään tekoälyn jälkiä sielläkin, missä niitä ei ole. Kun joku lataa sosiaaliseen mediaan videon, sitä väitetään viimeistään kolmannessa kommentissa tekoälyn luomaksi. Ei ihme sekään, sillä monasti tekoälyn luomaa kuvasisältöä on pelkin silmin mahdotonta erottaa aidosta.

Ongelma on kohdattu toimituksessakin. Julkaisimme taannoin urheilusivulla (Aamuset 16.6.) jutun golf-etiketistä. Kuvituksena oli Turun Sanomien arkistokuva Kankaisten golfkentältä Maskusta. Kuvan ottajan nimi oli merkitty kuvan yläkulmaan, kuten tapana on. Kuvassa kaksi miestä paiskasi iloissaan kättä, kolmas käveli pois päin. Kuvatekstissä henkilöiden nimiä ei ollut mainittu, koska he eivät suoraan liittyneet juttuun.

Saimme palautetta lukijalta, jonka mielestä kuva näytti vahvasti tekoälyn luomalta. Lukija kysyi, miksi emme kerro tällaista asiaa kuvatekstissä.

Kerrotaan se nyt.

Aamuset ei käytä jutuissaan tekoälyllä luotuja kuvia. Jos käyttäisi, siitä olisi selkeä maininta. Jokainen juttukuva – niin printissä kuin verkossakin – on oikea kuva.

Monet pienet yritykset, kuten ravintolat, ovat siirtyneet verkkomainonnassaan tekoälyn luomiin annoskuviin, mutta jokainen Aamusten sivuilla pilkottava porkkana tai omena on takuulla oikea.

Miksi maksaa tällaisista kuvituskuvista, kysyy joku, sillä tekoälyllä näitä saisi tehtailtua ilmaiseksi.

Perustelu on yksinkertainen. Siksi, että journalismi kuvaa sitä, mikä on todellista.

Teemu P. Peltola