Turun kaupunki linjasi viime vuonna että, kaupunkiin rakennetaan 16 yleistä sähköautojen latausaluetta, eli niin sanottua latauskatua, vuosina 2026–30. Rakentamisen piti alkaa kuluvan vuoden aikana, mutta mitään ei ole katukuvassa tapahtunut.

Syyksi on paljastunut se, että kaupunki joutui keskeyttämään latauskatujen hankinnan jo kesällä.

– Hankinta herätti paljon kiinnostusta, mutta epäonnistui, sillä ehdot ja vaatimukset operaattoreille olivat liian tiukat. Saimme selvää palautetta siitä, miten monimutkainen sopimussakkojärjestelmä ei kannusta tarjoamaan kilpailutukseen, jossa operaattorit voivat parhaimmillaan investoida yli miljoona euroa yhden kadun latauslaitteisiin, kertoo suunnitteluinsinööri Anton Katajainen kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudesta.

Sähkölatauksen yleissuunnitelmassa linjataan, että Turun keskustaan toteutetaan vuoteen 2030 mennessä 16 latauskatua, jotka käsittävät yhteensä 138 latauspistettä. Katajaisen mukaan määrä osoittautui liian pieneksi.

– Tulemme tavoittelemaan selvästi suurempaa latauspistemäärää vuoteen 2030 mennessä.

Katajaisen mukaan kaupunki muuttaa parhaillaan hankinnan ehtoja suotuisammiksi operaattoreille, säilyttäen kuitenkin järkevät ehdot ja vaatimukset, joilla varmistetaan mahdollisimman laadukkaan latauksen tarjoaminen turkulaisille.

– Julkaisemme hankinnan heti, kun se on valmis, Katajainen sanoo.

Hiilineutraaliuuteen vuoteen 2029 mennessä tähtäävän Turun päästöt ovat romahtaneet etenkin sähkön ja energian osalta, liikenteen päästöjen muodostaessa haastavamman kokonaisuuden.

– Julkisen sähkölatauksen infran parantaminen on korkealla tärkeysjärjestyksessä, Katajainen sanoo.

Latauskatujen rakentaminen on herättänyt keskustelua myös asukaspysäköinnin ja poistuvien pysäköintipaikkojen suhteen. Katajaisen mukaan keskusta-alueelle on toistaiseksi suunnitteilla kahdeksan latauskatua.

– Määrä sekä kohteet saattavat muuttua hankinnan edetessä. Lisäksi osassa kohteita on jo ennestään sähköautojen latauspisteitä. Pysäköintipaikka ei suoranaisesti poistu, vaan muuttuu pysäköintipaikaksi, jota saa käyttää ainoastaan latauksen aikana. Kaupunki kehittää asukaspysäköintiä jatkuvasti ja kartoittaa uusia aktiivisesti uusia asukaspysäköintipaikkoja, Katajainen kertoo.

Lataamisen hinnan suhteen Katajainen painottaa volyymia.

– Mitä enemmän latauspisteitä saadaan, sitä suurempaa kilpailu on. Emme ole kilpailutuksessa erikseen määritelleet hinnoittelua, sillä latausoperaattorit toimivat hyvin samankaltaisissa hintaluokissa kilpailun takia.

Huolta on herättänyt myös keskustan historiallisen kaupunkikuvan huomioiminen hankkeessa. Katajaisen mukaan kilpailutuksen valmistelussa on ollut mukana kaupungin eri tahoja, joiden erityisosaamista on katutilan käyttö ja hyödyntäminen. Kaupunkikuva-asioista on vastannut kaupunkikuva-arkkitehti, joka on hyväksynyt suunnitellut kadut sekä latauslaitteiden sijoitukset.

Myös tuleva raitiotie on pitänyt huomioida.

– Latauskohteista on jätetty pois ne, jotka sijaitsevat liian lähellä raitiotien rakennustyömaata, Katajainen kertoo.

Noora Lindberg