Millainen on hyvä työystävä, ja miksi sillä on väliä? Elo teetti kyselytutkimuksen 1 500 työelämässä olevalle suomalaiselle, joka paljastaa, että työelämässä kaivataan hyvin erilaisia työystäviä, ja juuri siksi työystävyyttä pitää rakentaa tietoisesti. Työystävänpäivää vietetään nyt toista kertaa, ja mukana on jo 1 200 yritystä vahvistamassa parempaa työelämää.

Elon kyselystä saatu data vahvistaa, että erilaiset odotukset työystävyyden roolista elävät rinnakkain suomalaisilla työpaikoilla. Yhtä oikeaa mallia ei ole, mutta työystävyyksien merkitys työn mielekkyydelle, yhteistyölle ja jaksamiselle on kiistaton.

Valtaosa vastaajista kokee työystävyyksien lisäävän työn mielekkyyttä, parantavan yhteistyötä ja tukevan työssä jaksamista. Siksi datan esiin nostamat työystävätyypit tarjoavat uuden tavan ymmärtää suomalaista työelämää, ja sitä, miksi sama työpaikka voi tuntua eri ihmisistä hyvin erilaiselta.

Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia.

– Vaikka yhtä oikeaa mallia ei ole, työystävyyksien merkitys työn mielekkyydelle, yhteistyölle ja jaksamiselle on kuitenkin kiistaton. Valtaosa vastaajista kokee työystävyyksien lisäävän työn mielekkyyttä, parantavan yhteistyötä ja tukevan työssä jaksamista, hän sanoo tiedotteessa.

Elon kyselyn mukaan peräti 73 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä on nykyisellä työpaikallaan vähintään yksi ihminen, jonka hän kokee työystäväkseen. Miltei heistä kokee, että työystävä eroaa tavallisesta työkaverista. Suurin ero liittyy ennen kaikkea työystävyyden henkilökohtaisempaan luonteeseen. Suhdetta pidetään syvempänä kuin suhdetta johonkin toiseen kollegaan.

Erityisesti 25–34-vuotiaat kokevat, että työystävälle voi jakaa helpommin henkilökohtaisempia asioita kuin kollegalle. Kyselystä näkyykin arvojen muutos työelämässä. Nuorelle sukupolvelle on merkittävästi tärkeämpää, että työkavereiden kesken puhutaan muustakin kuin työasioista.

Nämä erot heijastavat työyhteisöjen monimuotoisuutta ja sitä, että ihmiset kokevat työn arjen ja ihmissuhteiden merkityksen eri tavoin. Työystävätyypit eivät ole lokeroita, vaan datasta nousevia näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään, miksi sama työyhteisö voi näyttäytyä ihmisille eri tavoin, ja miksi kokemukset siitä voivat vaihdella paljonkin.

Osa vastaajista arvostaa työystävissä ennen kaikkea työpäivän ilopillereitä eli ihmisiä, jotka tuovat mukanaan huumoria, positiivista energiaa ja keveyttä. Datassa tämä näkyy siten, että joka kolmas vastaajista kokee työystävän tuovan päivään iloa. 93 prosenttia ilopillereistä itsestään on sitä mieltä, että työystävyys edellyttää naurua yhdessä.

Työystävyyksien ylläpitäjä on ihminen, jolle työystävät eivät rajaudu vain työpäivän tai työpaikan seinien sisälle. 54 prosenttia työystävyyksien ylläpitäjistä viettää työystävän kanssa selvästi muita useammin aikaa myös työajan ja työpaikan ulkopuolella, ja 61 prosenttia pitää yhteyttä työystäviin, kun työpäivä on jo ohi. Työystävyyttä ei nähdä vain työn sujuvuutta tukevana tekijänä, vaan aidosti merkityksellisenä ihmissuhteena.

Kaikki työystävyyteen liittyvä ei ole näkyvää. Datassa erottuu myös hiljaisen voiman tyyppi: työystävä, joka ei ole äänekkäimmin esillä, mutta kuuntelee, tukee arjessa ja rakentaa yhteisöön tasapainoa. Tällainen työystävä vahvistaa luottamusta ja vakautta erityisesti pitkällä aikavälillä, vaikka työystävyyden syntyminen tässä ryhmässä usein edellyttää pidempää yhteistä työhistoriaa. Samalla nämä työystävät tiedostavat muita vahvemmin läsnäolon merkityksen työhyvinvoinnille (45 prosenttia vs. 38 prosenttia kaikista vastaajista), vaikka arki on monelle kiireistä eikä aikaa vapaamuotoiselle kanssakäymiselle juuri jää.

Elon kyselyn mukaan kaikkein keskeisin työystävyyden edellytys on luottamus. 49 prosenttia kaikista vastaajista ajattelee, että luottamuksen syntyminen on edellytys työystävyyden muodostumiselle. Työyhteisön tuki ja turva koostuu ihmisistä, joille uskalletaan kertoa epävarmuuksistakin. Näitä vastaajia yhdistää arvostus työyhteisön tukipilareihin, ihmisiin, joiden läsnäololla on merkittävä vaikutus työhyvinvoinnille ja joiden kanssa työ tuntuu turvallisemmalta.

Tutkimus osoittaa myös, että kaikki suomalaiset eivät halua rakentaa syvempiä työystävyyssuhteita. Osa arvostaa selkeästi rajattua, tasapainoista työkaveruutta, jossa työ sujuu hyvin, mutta henkilökohtaiset asiat pidetään erillään. 31 prosenttia kaikista vastaajista ei kokenut työystävyyttä tarpeelliseksi. Tähän ryhmään kuuluu monia yksin töitä tekeviä ja yksinyrittäjiä.

Työeläkeyhtiö Elo lanseerasi Työystävänpäivän vuonna 2025, ja siihen osallistuu tänä vuonna jo 1 200 yritystä. 14. elokuuta järjestettävä Työystävänpäivä muistuttaa työelämän parhaista puolista. Päivän tarkoitus on juhlistaa kollegoita, kiittää hyvästä yhteistyöstä ja lisätä hyvää fiilistä työpaikoilla ympäri Suomen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)