Turun Nummenmäellä majapaikkaansa pitävä Kaarinan VPK ry on Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Se valvoo omalta osaltaan turvallisuutta 65 hengen hälytysosaston voimin. Toiminnan taustatukena ovat nuoriso-, nais- ja veteraaniosastot ja jäseniä on yhteensä 135. Toiminta kaikkineen on palkatonta vapaaehtoistyötä.

Perustamisvuonna 1899 palokunnan kotipaikka oli Kaarina (vuoteen 1939). Kunta on vaihtunut, mutta nimi jäi ja vapaapalokunnan tehtävät ovat pysyneet samoina: sammutusveden hankinta tulipalopaikalle, palon sammuttaminen, pelastus, suojelu ja raivaus. Nämä tehtävät on kuvattu yhdistyksen lippuun jo vuonna 1934.

– Nykyisin myös valistustoiminta on iso osa toimintaamme eli tuomme palokuntalaisuutta ja arjen turvallisuusvinkkejä ihmisten arkeen esimerkiksi omakotiyhdistysten tapahtumissa, Päivä Paloasemalla -tapahtumassa ja valtakunnallisena 112- päivänä, kertoo Kaarinan VPK ry:n nuoriso-osaston johtaja Antti Laine.

– Kaarinan seudun vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan osallistuminen tarkoittaa muun muassa osallistumista Vapepan harjoituksiin ja hälytystehtäviin, jotka ovat pääasiassa kadonneiden ihmisten etsintää, Laine kertoo.

Laine aloitti oman vapaapalokuntaharrastuksensa yhdeksänvuotiaana ja nyt yli kolmenkymmentä vuotta myöhemmin hän sanoo olevansa edelleen koko sydämestään palokuntalainen.

– Ensimmäisellä leirillä silloin pikkupoikana tuli heti hälytystehtävä kadonneen etsimiseen ja se oli aikalailla jännittävää, vähän kuin tulikaste, Laine muistelee. Hän kertoo miten on vuosien varrella ollut ilo seurata palokuntanuorista kasvavan jäseniä hälytysosastoon jatkamaan toimintaa. Jotkut ovat opiskelleet alalta ammatin.

– Kun on täyttänyt 18 vuotta, siirtyy miehistöön, eli on mukana erilaisissa hälytystehtävissä kuten liikenneonnettomuustilanteissa ja vaikka avustamassa ambulanssihenkilökuntaa. Tulipalojen sammutus ei ole ainoa tehtävämme. Kaarinan VPK on isoine moottoriruiskuineen erikoistunut vesihuoltotoimintaan, Laine kuvailee.

– Vapaapalokunta on kehittävä harrastus. Jokaviikkoisissa kokoontumisissa opitaan sekä tärkeitä kansalaistaitoja että palokunnan töitä kuten alkusammutusta, erilaisia sammutusmenetelmiä ja ensiapua. Vapaapalokuntalaisella on eettinen elämänasenne: kaveria ei jätetä, Laine vakuuttaa.

Laine sanoo harrastuksen antaneen hänelle ystäviä ja valtavasti kokemuksia, joista erityisesti kesäleirien ohjaajana toimiminen on ollut palkitsevaa.

– 11.–17. heinäkuuta vietetty palokuntanuorten kansainvälinen HÄLY 2026 -suurleiri Maskussa oli todellinen voimannäyte. 7–17-vuotiaita palokuntalaisia oli koolla 3 500 ja 600 heistä oli ulkomaalaisia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on uudistanut palokuntanuorten koulutusjärjestelmää (Palosuojelurahaston rahoittamana) ja siihenkin tutustuttiin, kertoo leirillä sisäisen viestinnän tehtävissä toiminut Laine.

– Tervetuloa uudet 10–16 -vuotiaat mukaan hyvään harrastukseen, joka on kaiken lisäksi ilmainen, Laine vinkkaa.

Merja Marjamäki