UKK-instituutin tutkimus tuo uuden näkökulman lasten ja nuorten liikkumisen arviointiin. Aktiivisten päivien osuus (Proportion of Active Days, PAD) kuvaa, kuinka suuri osuus päivistä täyttää liikkumissuositukset. Esimerkiksi 9. luokan pojilla riittävästi reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi 64 prosenttina koulupäivistä mutta vain 40 prosenttina vapaapäivistä.

Lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan kaikkien 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti, reippaasti ja rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivässä. Suositukset perustuvat pääosin kyselytutkimuksiin nojautuvaan tieteelliseen näyttöön.

Viime vuosina liikemittareita on käytetty tutkimuksissa yhä enemmän, sillä ne tarjoavat tarkempaa ja toistettavampaa tietoa liikkumisen määrästä, tehosta ja kestosta kuin kyselyt. Liikemittaridatan analysointiin ei kuitenkaan vielä ole vakiintunutta, yhtenäistä ohjeistusta.

Liikemittarilla mitattua liikkumista voidaan tarkastella eri pituisissa analyysijaksoissa. Usein käytetään minuutin mittaisia jaksoja, jotka kuvaavat hyvin esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön vasteita liikkumiseen. Toisaalta lasten ja nuorten liikkuminen koostuu tyypillisesti lyhyistä, satunnaisista pyrähdyksistä, joiden havaitsemiseen on suositeltu käytettäväksi lyhyitä, muutaman sekunnin mittaisia analyysijaksoja.

Liikkumisen määrän arvioinnissa on myös käytössä erilaisia menetelmiä.

Keskiarvomenetelmässä suositus täyttyy, jos reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyy keskimäärin vähintään 60 minuuttia päivässä.

Päivittäisessä menetelmässä tarkastellaan jokaista päivää erikseen, ja suositus täyttyy vain, jos 60 minuutin raja ylittyy kaikkina päivinä.

Näiden lisäksi UKK-instituutin tuore tutkimus esittelee uuden PAD-menetelmän.

− Tässä menetelmässä arvioidaan, kuinka suuri osa yksilön koulu- ja vapaapäivistä täyttää liikkumissuositukset, kuvaa tutkija Henri Vähä-Ypyä tiedotteessa.

Tutkimus perustui LIITU-tutkimuksen liikemittariaineistoon, jossa oli mukana 3 221 lasta ja nuorta. Osallistujat käyttivät liikemittaria viikon ajan ja vastasivat lisäksi kyselyyn.

Tulosten mukaan 1. luokan oppilaat liikkuivat eniten ja 9. luokan oppilaat vähiten riippumatta käytetystä mittaus- tai analyysitavasta. Eri analyysimenetelmät tuottivat kuitenkin hyvin erilaisia arvioita suositusten täyttymisestä. Esimerkiksi 9. luokan pojista jopa 93 prosenttia täytti liikkumissuosituksen, kun käytettiin lyhyttä, kuuden sekunnin analyysijaksoa ja keskiarvomenetelmää. Sen sijaan yhden minuutin jaksoa ja päivittäistä menetelmää käytettäessä vain kahdeksan prosenttia saavutti suosituksen.

Itse ilmoitettu liikkuminen ja liikemittaritulokset vastasivat parhaiten toisiaan, kun käytettiin yhden minuutin analyysijaksoa. PAD-menetelmällä ja yhden minuutin analyysijaksolla tarkasteltuna 9. luokan pojilla 64 prosenttia koulupäivistä ja 40 prosenttia vapaapäivistä sisälsi vähintään tunnin reipasta ja rasittavaa liikkumista.

− Tulokset osoittavat, että liikkumissuositusten toteutumisen arviot vaihtelevat merkittävästi käytetyn analyysitavan mukaan. PAD-menetelmä tarjoaa uuden näkökulman tarkastella liikkumista koulu- ja vapaapäivinä ja voi täydentää nykyisiä arviointimenetelmiä, Vähä-Ypyä summaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)