Siirtolaisuusinstituutin toteuttama laaja kyselytutkimus kartoitti ulkosuomalaisten elämäntilannetta ja tarpeita. Tulokset paljastavat erityisesti sosiaalisen median ylläpitävän ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomeen. Sisäministeriön rahoittamaan tutkimukseen vastasi 4 901 ulkosuomalaista ympäri maailmaa. Raportti on julkaistu verkossa. Sen julkaisutilaisuus järjestetään Helsingissä torstaina 26. maaliskuuta.

Suomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Kun mukaan lasketaan suomalaista syntyperää olevat henkilöt, määrän on arvioitu nousevan jopa kahteen miljoonaan. Vuosittain Suomen kansalaisia muuttaa ulkomaille keskimäärin 9 000–10 000 henkeä.

Muuttuva ulkosuomalaisuus 2 -tutkimusraportti tarjoaa ajankohtaisen kuvan tämän merkittävän joukon elämäntilanteesta, tarpeista ja toiveista. Kyselyyn vastasi 4 901 vastaajaa 96 maasta.

Tutkimustulokset osoittavat, että ulkosuomalaisilla on vahvat yhteydet Suomeen niin perhesuhteiden, yhteiskunnallisen osallistumisen kuin kielen ja kulttuurin kautta. Etenkin digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat tehneet rajat ylittävästä elämästä arkipäiväistä. Puolet kyselyyn vastanneista kertoi seuraavansa sosiaalisen median kautta Suomeen liittyviä asioita päivittäin, ja kolme neljästä vähintään viikoittain.

Samaan aikaan ulkosuomalaiset kohtaavat arjessaan lukuisia hallinnollisia haasteita ja esteitä. Ne syntyvät, kun paikallisesti rakentuneet järjestelmät eivät huomioi Suomen rajojen ulkopuolella asuvien suomalaisten asemaa ja tarpeita.

– Ulkosuomalaisilla on suuri tarve ja kiinnostus käyttää esimerkiksi suomalaisia pankkipalveluita ja seurata suomalaista mediaa, mutta käytännössä tämä on usein hankalaa, kertoo Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen tiedotteessa.

– Pankkiasiointi on nykyään helppoa netin välityksellä, mutta viime aikoina monien ulkomailla asuvien suomalaisten tilejä on suljettu kansainvälisen pankkisääntelyn vuoksi. Lisäksi maarajoitukset usein estävät suomalaisten suoratoistopalveluiden käytön tai rajoittavat sisältöjä. Tämä koetaan usein turhauttavaksi ja eriarvoistavaksi.

Maailmalla asuvat suomalaiset ovat usein korkeasti koulutettuja, ja ulkosuomalaisten paluumuuttoa on usein esitetty yhdeksi keinoksi vastata Suomen työmarkkinoiden vallitsevaan osaajapulaan. Raportti kuitenkin osoittaa, että ulkosuomalaisten näkeminen pelkkänä työ- ja osaamisresurssina on kapeakatseista.

– Kysely osoitti monien huolehtivan ja kantavan vastuuta Suomessa asuvista ikääntyneistä vanhemmistaan. Lisäksi moni seuraa aktiivisesti Suomen yhteiskunnallisia keskusteluja ja äänestää Suomen vaaleissa. Useat näkevät itsensä myös epävirallisina suomalaisuuden lähettiläinä maailmalla tuoden esiin Suomea ja suomalaista kulttuuria, Liimatainen tarkentaa.

Raportti peräänkuuluttaa moniulotteisemman voimavara-ajattelun perään, jossa ulkosuomalaiset nähtäisiin myös sosiaalisena, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena voimavarana Suomelle ja globaalille suomalaiselle yhteisölle.

Raportti osoittaa ulkosuomalaisten voivan hyvin. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta viihtyy asuinmaassaan hyvin ja suuri enemmistö kokee myös terveydentilansa hyväksi. Suurin osa kokee onnellisuutta, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen.

Viime vuosien yhteiskunnalliset mullistukset, kuten koronapandemia ja Brexit, eivät kyselyn perusteella vaikuttaneet laajasti ulkosuomalaisten elämään. Koronapandemia lisäsi hetkellisesti paluumuuttoa Suomeen, kun Britannian EU-ero näyttäytyy lähinnä lisääntyneissä arjen haasteissa.

Muuttuva ulkosuomalaisuus 2 oli jatkoa vuonna 2020 toteutetulle ensimmäiselle kyselytutkimukselle. Tutkimuksen toteutti Siirtolaisuusinstituutti ja sen rahoitti sisäministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)