Kaukolämpö on edelleen kerros- ja rivitalojen yleisin lämmitysmuoto. Maalämpö on viime vuosina kasvattanut suosiotaan tasaisesti. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä energia- ja ilmastoaiheisesta kyselystä.

Kaukolämmöllä lämpenee kerrostaloista lähes 80 prosenttia ja rivitaloista noin puolet. Kerrostaloista kaukolämpöä käyttää vajaat viisi prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin neljä vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Maalämmön osuus on kerrostaloissa noussut vuoden 2022 seitsemästä prosentista runsaan kymmenen prosentin osuuteen ja rivitaloissa 12 prosentista 16 prosenttiin.

– Pidämme tärkeänä asiana, että Suomessa on lämmitysmarkkinat, jotka tarjoavat taloyhtiöille vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy tiedotteessa.  

Suoraa sähkölämmitystä käyttää kyselyn rivitalovastaajista noin neljännes, ja tyypillisesti vähintään osassa asuntoja on käytössä ilmalämpöpumppu.

Kyselyn tulosten perusteella näköpiirissä ei ole suurta siirtymää lämmitystavasta toiseen. Noin kymmenen prosenttia kaikista vastaajista on sitä mieltä, että taloyhtiön lämmitystapaan saatetaan tehdä jotakin uudistuksia, eli vaihdetaan lämmitystapaa tai täydennetään nykyistä jollakin toisella lämmönlähteellä. Helsingin vastaajien osalta vastaava luku on 15 prosenttia ja muun Suomen osalta kahdeksan prosenttia.

– Tässä on nähtävissä merkittävä ero vuonna 2022 tehdyn kyselyn tuloksiin. Silloin vastaajista lähes kolmannes ajatteli, että taloyhtiön lämmitysjärjestelmään tehdään jotakin uudistuksia. Helsinkiläisten taloyhtiöiden vastaajista jopa lähes puolet ajatteli silloin, että muutoksia tehtäisiin seuraavan viiden vuoden aikana, Pylsy toteaa.

Energiakriisin aikaisen hintakeskustelun laantuminen ja heikon taloustilanteen synnyttämä varovaisuus investointeja kohtaan voivat heijastua vastaajien näkemyksiin. Jos taloyhtiö pohtii lämmitysremonttia, on puolueeton asiantuntija ja huolellinen hankesuunnittelu oleellinen osa onnistunutta hanketta.

Jos kaukolämpöyhtiöt haluavat säilyttää vallitsevan asemansa, niiden on pidettävä kaukolämpö hinnaltaan kilpailukykyisenä ja huolehdittava tuotannon vähäpäästöisyydestä.

– Kuntaomisteisissa kaukolämpöyhtiöissä on tärkeää varmistaa, ettei poliittisilla päätöksillä heikennetä kaukolämmön kilpailukykyä. Maltillinen tuottotavoite tukee kohtuullisia asumiskustannuksia, Pylsy huomauttaa.

Myös lämmitykseen liittyvien hankkeiden luvituksen on oltava ymmärrettävää, nopeaa ja ennakoitavaa. Tämä korostuu erityisesti maalämpöhankkeissa. Viranomaisten ei pidä luoda perusteettomia hidasteita tai esteitä hankkeiden toteuttamiselle.

Yhtiökokous on oiva paikka keskustella lämmityksestä, vaikka iso lämmitysremontti ei olisikaan ajankohtainen. Energia- ja ilmastoaiheisen kyselyn vastaajista noin neljännes on sitä mieltä, että omassa taloyhtiössä asuntojen sisälämpötilat eivät ole kokonaisuudessaan sopivalla tasolla. Tämä voi olla merkki siitä, että lämmityksen säädöt ja toiminta eivät ole kunnossa. 

– Noin 25 prosentin osuutta voidaan pitää suurena ottaen huomioon, että lämmitysjärjestelmän oikea toiminta on suunnitelmallisen kiinteistönpidon perusasioita, jonka pitäisi olla kunnossa kaikissa taloyhtiöissä, Pylsy muistuttaa.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.–14.12. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2 835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia. Vastaajista 66 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 34 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 31 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 31 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 21 prosenttia, Länsi-Suomesta 32 prosenttia, Itä-Suomesta yhdeksän prosenttia ja Pohjois-Suomesta seitsemän prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)