Vain joka kolmas muovipakkaus palautui kiertoon viime vuonna
Suurin osa pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista päätyy sekajätteeseen. Kodeissa ja työpaikoilla väärin lajitellut muovipakkaukset kostautuvat Suomen kalliimpina EU-maksuina. Muovia päätyy sekajätteeseen muun muassa tiedon puutteen vuoksi.
Viime vuonna pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain 36 prosenttia, eli hieman yli kolmannes. Loput eli suurin osa lajiteltiin väärin – yleisimmin sekajätteeseen. Kuluttajapakkausten lajittelulla on merkitystä, sillä valtaosa, noin 95 000 tonnia, muovipakkausjätteestä on kuluttajapakkauksia. Kaikkiaan muovipakkausjätettä syntyy noin 160 000 tonnia vuosittain.
– Suurin potentiaali kierrätysasteen kasvattamiseen piilee juuri pantittomissa kuluttajapakkauksissa. Ne muodostavat 60 prosenttia kaikista muovipakkauksista, mutta vain reilu kolmasosa lajitellaan. Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin. Tämä antaisi mahdollisuuden saavuttaa EU:n asettama kierrätystavoite. Tavoite on näin korkea, sillä kaikkea kerättyä muovia ei saada kierrätettyä, vaan prosessissa on myös hävikkiä, perustelee Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen tiedotteessa.
EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 % muovipakkauksista tulisi kierrättää. Saavutettu muovin kierrätysaste vaikuttaa EU-maksujen suuruuteen, joten tällä hetkellä Suomi maksaa vuosittain 90 miljoonan euron maksun kierrättämättömistä muovipakkauksista. Summa laskisi, jos pakkausmuovia lajiteltaisiin Suomessa ahkerammin.
– Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätetään noin kolmannes. Näemme tilastoistamme, että muovin keräysaste nousee hiljalleen. Nykyisellä tahdilla emme kuitenkaan saavuta EU:n asettamaa kierrätystavoitetta. Suomi on muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalla 21. Jäämme todella kauas kärkimaista. Paitsi kodeissa, muovipakkauksia pitää lajitella merkittävästi aktiivisemmin myös työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja laitoksissa, joihin osa kuluttajamuovipakkauksista päätyy, kertoo Tanskanen.
Myös kuluttaja hyötyisi aktiivisemmasta muovipakkausten lajittelusta. Kotitaloudet ja taloyhtiöt maksavat ylimääräistä sekajätteeseen päätyvästä muovista, sillä sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muovinastian tyhjennys.
Muovipakkauksia päätyy sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös epätietoisuuden takia. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mitä taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräysastiaan saa laittaa.
Yleinen harhakäsitys liittyy lajiteltavan muovin puhtauteen. Muovipakkausta ei tarvitse pestä – riittää, että pakkaus on tyhjä. Samoin lajiteltavan muovin laatu aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä muovinkeräykseen saa laittaa vain muovipakkauksia – ei siis esimerkiksi muovileluja, hiusharjoja tai muita muoviesineitä.
Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on järjestetty muovipakkausten erilliskeräys. Vaikka omassa pihassa ei olisi muovipakkausten keräysastiaa, lajittelu onnistuu viemällä pakkaukset Rinki-ekopisteille.
– Jotta muovin lajittelu kotona ja työpaikalla onnistuu, sen pitää olla yhtä helppoa kuin sekajätteeseen laittamisen. Paras tapa nostaa lajitteluastetta arjessa on varmistaa, että kaikille pakkausmateriaaleille on varattu paikka, Tanskanen suosittelee.
Muovipakkausta ei tarvitse pestä ennen keräykseen vientiä. Riittää, että pakkaus on niin tyhjä, ettei se aiheuta hajuhaittoja parin päivän säilytyksen aikana.
Vain muovipakkaus kuuluu muovinkeräykseen. Muut muoviesineet, kuten lelut ja pakasterasiat kuuluvat esimerkiksi kuntien jäteasemille.
Jos pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi menee kartonkikeräykseen.
Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on muovipakkausten keräysastia. Lisäksi muovipakkauksia voi viedä maksutta Rinki-ekopisteille, joita on noin 1 200 ympäri Suomea.
Kodin ja työpaikan jätepisteet kannattaa järjestellä siten, että kaikille pakkausjätteille on oma paikkansa. Jotta muovipakkausten lajittelu onnistuu arjessa, pitää sen hoitua yhtä vaivattomasti kuin sekajätteen.
Vuonna 2024 pantittomista kuluttajamuovipakkauksista 36 prosenttia eli hieman yli kolmannes palautui muovinkeräykseen. Suomalainen ostaa vuosittain noin 17 kiloa muovipakkauksia. Tästä muovinkeräykseen päätyy noin kuusi kiloa.
Suomessa syntyy vuosittain noin 160 000 tonnia muovijätettä. Tästä valtaosa, noin 95 000 tonnia, on pantittomia kuluttajapakkauksia. Loppu koostuu pantillisista juomapakkauksista (noin 20 000 tonnia) ja yrityspakkauksista (45 000 tonnia).
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)















