Työllistyminen on nuorten ykköshuolenaihe, kertoo tuore, nuorten kokemia paineita ja heihin kohdistuvia odotuksia tarkasteleva vuoden 2025 Nuorisobarometri. Nuorista 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saamisesta ja yhdeksästä kysytystä paineiden aiheuttajasta se oli useimmin mainittu. Lisäksi 50 prosenttia kertoi kokevansa työn saamisesta epävarmuutta ja turvattomuutta.

– Nuorisobarometri syntyi aikoinaan reaktiona 90-luvun lamaan ja huoleen siitä, haluavatko nuoret enää tehdä töitä. Uusin Nuorisobarometri toistaa aiempien barometrien viestiä, että töiden tekeminen on nuorille tärkeä tapa kiinnittyä yhteiskuntaan, toteaa Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen tiedotteessa.

Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025 (toim. Sofia Laine & Konsta Happonen) on toteutettu ensimmäistä kertaa pelkkänä verkkokyselynä aiempien puhelinhaastattelujen tai näiden yhdistelmän sijaan. Verkkoon siirtynyt tiedonkeruu on mahdollistanut Nuorisobarometrille uuden aineistotyypin keräämisen: nuorten itse kirjoittamat avovastaukset. Avoimissa vastauksissa yleisimmin toistuva teema oli, että nuorten kokemia paineita tunnutaan aliarvioivan. Toiseksi yleisin teema oli juuri työllisyys. Vastauksissaan nuoret toivat esille ensimmäisen työpaikan saamisen vaikeudet sekä sen, miten tutkintokaan ei enää takaa työpaikkaa.

– Kun ensimmäisen työpaikan saaminen on yhä vaikeampaa, epävarmuus kasaantuu ja heijastuu laajasti nuorten hyvinvointiin. Tämä epävarmuus vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua, kuten oman asunnon hankintaa tai perheen perustamista, ja heikentää uskoa siihen, että oma elämä asettuu ja kantaa, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino.

Työllistymisen ohella merkittävimpiä nuorten paineiden aiheuttajia oli opiskelu. Yli puolet nuorista koki paineita koulutuksen saamisesta. Koulutuksen avulla tavoiteltiin tyypillisesti ainakin hyvää yhteiskunnallista asemaa, mutta yli kolmasosalla nuorista myös häpeän välttely oli yksi merkittävä motivaatiotekijä opiskelulle. Nuorten avovastauksissa nousi toistuvasti esille, miten paineistavalta ulkoa tulevat odotukset nopeasta valmistumisesta ja elämänkulkuun liittyvistä muista siirtymistä voivat tuntua.

– Monet nuoret tuntevat epäonnistuneensa, jos he vielä etsivät paikkaansa maailmassa eivätkä tiedä, mitä heistä tulee ‘isoina’. Nuoruus on itsensä etsimisen aikaa, mutta useat nuoret kokivat tilan tälle etsiskelylle olevan liian kapea, kommentoi Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine.

Nuorten usko koulutukseen on säilynyt koetuista paineista huolimatta vahvana. Hyvän yhteiskunnallisen aseman tavoittelu koulutuksen kautta vaikuttaa olevan nuorten laajasti sisäistämä toimintamalli: peräti 81 prosenttia nuorista asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Useampi nuori haluaisi suorittaa korkeakoulututkinnon kuin mitä koulutusjärjestelmä pystyy tällä hetkellä ottamaan vastaan. Nuorisobarometrin tulosten lisäksi ilmiö näkyy esimerkiksi kymmenien tuhansien hakijoiden rannalle jäämisenä korkeakoulujen yhteishauissa.

Nuorten pessimismi maailman tulevaisuuden suhteen on Nuorisobarometrin mukaan lisääntynyt. Vastanneista 50 prosenttia suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen, kun edellisen kerran vuonna 2021 asiaa mitatessa näin koki 28 prosenttia. Vuosi sitten ilmestyneen, vuoden 2024 Nuorisobarometrin eniten yhteiskunnallista keskustelua aiheuttanut tulos on ollut nuorten heikentynyt usko omaan tulevaisuuteen. Nyt ilmestyneessä barometrissa samalla tavoin kävi uskolle maailman tulevaisuuteen.

– Tulos ei ole yllättävä, sillä elämme sekä suomalaisen yhteiskunnan että maailmanpoliittisen tilanteen näkökulmasta monella tapaa poikkeuksellista kriisien aikaa, johon ovat kuuluneet taloudellisen epävarmuuden ohella muun muassa pandemia, ilmastohätätila ja sota Euroopassa, summaa Laine.

Maailman tulevaisuuteen liittyvän optimismin lisäksi Nuorisobarometrissa nuorilta tiedusteltiin epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavista ilmiöistä. Kysyttyjä ilmiöitä oli 11. Näistä eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuoret kokivat maailmanpoliittisesta tilanteesta: erittäin tai melko paljon turvattomuutta koki 60 prosenttia. Edellisen kerran asiaa vuonna 2018 kysyttäessä näin vastasi 42 prosenttia.

– Nuorten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat kasvaneet. Nuorten hyvinvointi ei voi olla sivuhuomio päätöksenteossa, vaan se on nostettava keskiöön kaikilla hallinnonaloilla ja päätösten vaikutuksia nuoriin on arvioitava systemaattisesti. Aikuisilla ja päättäjillä on vastuu siitä, millaisia tulevaisuuden näkymiä nuorille tarjoamme, painottaa Leino.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)