Kofeiinin saanti on suositeltua runsaampaa kolmasosalla raskaana olevista naisista, osoitti Kuopiossa tehty tutkimus. Jo kohtuulliseenkin kofeiinin saantiin alkuraskauden aikana liittyi kohonnut riski vastasyntyneen pienipainoisuuteen raskausviikkoihin nähden. Kofeiini saatiin pääosin kahvista.

– Raskausajan kofeiinisuosituksen noudattaminen on tärkeää. Alkuraskaus on sikiön kehityksen kannalta erityisen herkkää aikaa, joten jo raskautta suunnittelevat tarvitsevat käytännönläheistä tietoa ja ohjausta kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden maltillisesta käytöstä, sanoo TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Anni Kukkonen tiedotteessa.

Kukkonen selvitti väitöskirjassaan Kuopion syntymäkohorttitutkimukseen (KuBiCo) osallistuneiden naisten kofeiinin saantia raskausaikana ja sen yhteyttä äidin ja lapsen terveyteen. Väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 13. maaliskuuta.

Suositeltu kofeiinin saannin yläraja raskausaikana on 200 milligrammaa vuorokaudessa. Kaksi desilitraa kahvia sisältää kofeiinia noin 160 milligrammaa. Teessä kofeiinia on kahden desin annoksessa noin 40 milligrammaa, kolajuomassa 22 milligrammaa ja kaakaossa kuusi milligrammaa. Energiajuomissa määrä vaihtelee ja esimerkiksi 0,6 desin energiashotti voi sisältää jopa 200 milligrammaa kofeiinia. 50 gramman suklaapatukassa kofeiinia on keskimäärin 18 milligrammaa, tummassa suklaassa enemmän.

Tutkimuksessa kofeiinin saanti raskausaikana ylitti suosituksen noin kolmanneksella kaikista naisista ja puolella kahvinjuojista. Alkuraskauden kofeiinin saannilla todettiin yhteys vastasyntyneen pieneen painoon raskausviikkoihin nähden (SGA): suosituksen ylittävä sekä jo kohtuullinenkin, 51–200 milligramman saanti vuorokaudessa oli yhteydessä pienipainoisuuden riskiin.

Aiemmissakin tutkimuksissa raskausajan runsas kofeiinin saanti on yhdistetty muun muassa keskenmenoriskiin ja sikiön kasvuhäiriöihin. Nykyistä raskausaikaisen kofeiinin käytön turvarajaa onkin kyseenalaistettu sikiön mahdollisiin riskeihin vedoten.

Naiset käyttivät kolajuomia raskauden aikana melko vähän. Kuitenkin jo noin 0,3 desiä päivässä ylittävä käyttö oli yhteydessä suurempaan raskausdiabeteksen riskiin, kun huomioitiin sekä sokerilliset että sokerittomat kolajuomat. Sen sijaan kofeiinin määrällä tai kahvinjuonnilla ei havaittu yhteyttä raskausdiabeteksen riskiin.

Energiajuomia ei suositella lainkaan raskaana oleville, ja niitä käyttikin raskausaikana vain kolme prosenttia naisista.

– Kolajuomien merkitystä raskausdiabeteksen riskitekijänä on tutkittava vielä lisää, mutta tämän tutkimuksen valossa niitäkin on hyvä käyttää raskausaikana mahdollisimman vähän, Kukkonen toteaa.

Energiajuomien on havaittu kasvattavan suosiotaan nuorten aikuisten keskuudessa. Väitöstutkimuksen aineisto oli vuosilta 2013–23, ja sen jälkeen KuBiCo-tutkimuksessakin on havaittu yhä useamman käyttävän niitä myös raskausaikana.

– Energiajuomien välttäminen raskausaikana voikin jatkossa olla kasvava haaste.

Raskaana olevat naiset ja lapset ovat erityisen herkkiä kofeiinille. Raskaus muuttaa kofeiini- ja sokeriaineenvaihduntaa. Myös sikiö altistuu äidin saamalle kofeiinille, mutta sikiöaikaista altistusta on ollut vaikea arvioida. KuBiCo-tutkimuksessa todettiin, että äidin loppuraskauden aikana nauttima kofeiini kertyy sikiön hiuksiin ja on mitattavissa vastasyntyneen hiuksista.

Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttäviä naisia ja heille syntyviä lapsia. Ruokavaliota ja kofeiinin saantia kartoitettiin kyselyillä. Sikiöajan kofeiinialtistusta mitattiin vastasyntyneiden hiusnäytteistä korkean erotuskyvyn massaspektrometrialla (HRMS).

Kukkosen väitöskirja Coffee and caffeine intake during pregnancy – associations with maternal and neonatal health (Kuopio Birth Cohort) (Kahvi ja kofeiini raskausaikana – yhteys raskaana olevan naisen ja syntyvän lapsen terveyteen, Kuopion syntymäkohorttitutkimus) tarkastetaan 13. maaliskuuta Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)