Kelan maksamat lääkekorvaukset jatkoivat kasvuaan viime vuonna. Niitä maksettiin jo lähes kaksi miljardia euroa. Kasvua selittävät erityisesti uusia, kalliita lääkkeitä käyttävien henkilöiden määrän kasvu, lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen ja uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään. Kustannusten kasvua hillitsevät lääkkeiden hintakilpailu, edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönotto ja biologisten lääkkeiden lääkevaihto.

Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä 2,74 miljardilla eurolla viime vuonna. Kela maksoi niistä lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa.

Lääkekorvaukset kasvoivat neljä prosenttia eli 79 miljoonaa euroa. Edellisvuonna korvaukset kasvoivat seitsemän prosenttia eli 124 miljoonaa euroa. Kasvu on viimeiset kaksi vuotta ollut aiempaa voimakkaampaa. Korvaukset kasvoivat prosentin vuonna 2023 ja kolme prosenttia vuonna 2022.

Lääkkeitä myytiin Suomessa yhteensä 4,2 miljardin euron edestä, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismyynnistä valtaosa oli reseptilääkkeiden myyntiä (2,9 miljardia euroa), joka kasvoi kuusi prosenttia. Kokonaismyyntiin sisältyvät lisäksi itsehoitolääkkeiden myynti (0,4 miljardia euroa), joka kasvoi prosentin, ja sairaaloiden laitosmyynti (0,9 miljardia euroa), joka väheni prosentin.

Korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Monien kalliiden lääkkeiden käyttö laajenee uusiin käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärä kasvaa. Myös lääkekorvaukset kasvavat.

Lääkekorvausten kasvua voi selittää myös osaltaan lääkkeiden arvonlisäveron nosto kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Toisaalta vuoden 2010 jälkeen myyntiluvan saaneista lääkkeistä osan kohtuullisia tukkuhintoja alennettiin 1,5 prosentilla, mikä on voinut hillitä korvausten kasvua.

Noin puolet (52 %) suomalaisista, eli hieman alle kolme miljoonaa henkilöä, sai lääkekorvauksia vuonna 2025. Korvauksia saaneiden määrä väheni kuusi prosenttia eli 190 000 henkilöllä aiempien vuosien kasvun jälkeen. Muutosta selittänee ainakin alkuomavastuun korotus 50 eurosta 70 euroon vuonna 2025, sillä nyt yhä useamman ostot jäävät alkuomavastuun alle.

Kelan maksamista korvauksista suurin osa oli erityiskorvauksia, joita maksetaan pääosin vaikeiden tai pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Ylempiä erityiskorvauksia maksettiin 809 miljoonaa euroa ja alempia erityiskorvauksia 549 miljoonaa euroa. Peruskorvauksia maksettiin 320 miljoonaa euroa ja rajoitettuja peruskorvauksia 303 miljoonaa euroa.

Korvausluokista kasvoi erityisesti rajoitettujen peruskorvausten luokka, kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Ylemmät erityiskorvaukset kasvoivat kahdeksan prosenttia ja peruskorvaukset kuusi prosenttia. Sen sijaan alemmat erityiskorvaukset vähenivät neljä prosenttia.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto ylittyi noin 298 000 henkilöllä, mikä on kuusi prosenttia eli 17 000 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Vuosiomavastuun ylittäneistä kustannuksista Kela maksoi 317 miljoonaa euroa lisäkorvauksia, mikä on yhdeksän prosenttia eli 27 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu oli 633,17 euroa vuonna 2025.

Diabeteslääkkeistä maksettiin 235 miljoonaa euroa korvauksia, mikä on kuusi prosenttia eli 14 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu oli erityisen voimakasta kolmella tyypin 2 diabeteslääkkeellä: semaglutidilla, dapagliflotsiinilla ja empagliflotsiinilla. Kaikki nämä kolme sisältyvät niihin kymmeneen lääkeaineeseen, joista maksettiin eniten lääkekorvauksia vuonna 2025. Insuliinien kustannukset puolestaan laskivat.

Semaglutidista maksettiin korvauksia yli 56 miljoonaa euroa lähes 61 000 henkilölle. Korvaukset kasvoivat 19 prosenttia eli yhdeksän miljoonaa euroa ja korvauksia saaneiden henkilöiden määrä 18 prosenttia eli 9 000 henkilöllä edellisvuodesta. Semaglutidista voi tällä hetkellä saada korvausta vain tyypin 2 diabeteksen hoitoon, mutta sitä käytetään myös ilman korvauksia lihavuuden hoitoon.

Dapagliflotsiinista maksettiin korvauksia 29 miljoonaa euroa 91 000 henkilölle ja empagliflotsiinista 38 miljoonaa euroa 115 000 henkilölle. Dapagliflotsiinin ja empagliflotsiinin korvausmenot kasvoivat yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa. Näitä lääkkeitä käytetään laajasti tyypin 2 diabeteksen hoitoon sekä nykyään myös esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan hoitoon.

– Uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja siksi niiden kustannukset kasvavat. Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa, vaikka korvaustasoa laskettiinkin vuonna 2017, arvioi Kelan tutkija Klaudia Kaustiala tiedotteessa.

Migreenin hoidossa käytettävien uudemman sukupolven lääkkeiden korvauskustannukset olivat noin 46 miljoonaa euroa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2025 käyttäjämäärä oli noin 13 000 henkilöä eli 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

Kustannuksiltaan käytetyin migreenilääke oli fremanetsumabi. Siitä Kela maksoi korvauksia noin 18 miljoonaa euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Korvauksia saaneita henkilöitä oli lähes 5 000 henkilöä eli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin korvauksia 712 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 36 prosenttia kaikista maksetuista korvauksista. Vuonna 2025 näistä lääkkeistä maksetut lääkekorvaukset kasvoivat yli viisi prosenttia, eli noin 37 miljoonaa euroa. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.

Eniten korvauksia kaikista yksittäisistä lääkeaineista maksettiin eturauhassyöpälääke entsalutamidista, lähes 57 miljoonaa euroa. Myös verta muodostavien kudosten syöpien hoidossa käytettävästä daratumumabista maksettiin huomattavasti korvauksia, lähes 33 miljoonaa euroa. Entsalutamidin korvaukset kasvoivat kymmenen prosenttia eli viisi miljoonaa euroa ja daratumumabin 89 prosenttia eli 15 miljoonaa euroa.

– Kasvun taustalla syöpälääkkeissä ja immuunivasteen muuntajissa on lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen. Käyttö saatetaan myös aloittaa varhaisemmassa vaiheessa, ja osaa aiemmin sairaalassa toteutetusta hoidosta on siirretty avohoitoon, kertoo Kaustiala.

Veren hyytymiseen vaikuttavista suorista antikoagulanteista Kela maksoi korvauksia vuonna 2025 yhteensä 57 miljoonaa euroa, mikä oli 41 prosenttia eli 39 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Lääkeryhmä sisältää monia paljon käytettyjä lääkkeitä, joiden yksinmyyntioikeus on rauennut ja jotka ovat tulleet viitehintajärjestelmän piiriin.

Lääkekorvauksia on maksettu useina aiempina vuosina paljon erityisesti apiksabaanista ja rivaroksabaanista. Apiksabaanista korvauksia sai 158 000 henkilöä ja rivaroksabaanista 74 000 henkilöä vuonna 2025.

Korvauksia maksettiin apiksabaanista noin 17 miljoonaa euroa, mikä on 70 prosenttia eli 37 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Rivaroksabaanista maksettiin sen sijaan korvauksia 31 miljoonaa euroa, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Molemmista lääkkeistä korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi.

Biologisten lääkkeiden osuus lääkekorvauksista oli 36 prosenttia vuonna 2025. Kuusi kymmenestä lääkeaineesta, joista maksettiin eniten korvauksia, on biologisia lääkkeitä. Biologisten lääkkeiden käyttö on yleistynyt monien pitkäaikaissairauksien hoidossa.

Biologisten lääkkeiden lääkevaihdon on toivottu hillitsevän korvauskustannuksia. Lääkevaihto laajeni vuoden 2025 alusta lähes kaikkiin biologisiin lääkkeisiin, ja se on mahdollista, kun alkuperäislääkkeen yksinmyyntioikeus raukeaa.

Esimerkiksi reuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettävästä adalimumabista maksettujen korvausten määrä puolittui vuonna 2025, vaikka korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Adalimumabin korvaukset vähenivät 25 prosenttia jo vuonna 2024.

– Biologisten lääkkeiden hintakilpailu näyttävää toimivan ja vähentävän lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Aktiivista hintakilpailua tarvitaan jatkossakin, sillä lääkekorvauskustannusten kasvua ajavat erityisesti biologisten lääkkeiden korvaukset, sanoo Kaustiala.

Lääkeyritykset maksoivat Kelalle niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 111 miljoonaa euroa viime vuonna. Summa kasvoi kaksi miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, mikä on vähemmän kuin edellisvuosina. Palautusmaksujen määrä on vuoteen 2019 verrattuna lähes kymmenkertaistunut, ja ehdollisen korvattavuuden menettely näyttää vakiinnuttaneen paikkansa.

– Ehdollisessa korvattavuudessa kyse on siitä, että viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Epävarmuus voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, sen kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin. Menettely on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin käyttöön, sanoo Kaustiala.

Lääkekorvaukset ja palautusmaksut tilastoidaan erikseen. Vuonna 2025 lääkekorvauksia maksettiin 1 982 miljoonaa euroa ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 111 miljoonaa euroa, jolloin erotus oli 1 871 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 lääkekorvauksia maksettiin 1 903 miljoonaa euroa ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 109 miljoonaa euroa, jolloin erotus oli 1 794 miljoonaa euroa.

Jos palautusmaksut otettaisiin tilastoinnissa huomioon, maksettujen lääkekorvausten määrä olisi kasvanut neljä prosenttia eli 77 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)