Kevan kunta- ja hyvinvointialuepäättäjäbarometri kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimasaatavuuden parantuneen merkittävästi. Myös Varsinais-Suomessa hakijatilanne on hyvällä tolalla, 60 prosenttia vastaajista kertoo hakijoita olleen riittävästi.

Valtakunnallisesti kuntapäättäjistä lähes kaksi kolmesta (61 %) arvioi, että hakijoita on riittävästi tarjolla. Vain joka neljäs (24 %) poliittinen päättäjä arvioi, että omassa kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole ollut saatavissa avoimiin vakansseihin riittävästi osaavia työntekijöitä. Vuonna 2024 reilu puolet (56 %) ja vuonna 2022 peräti kolme neljästä (73 %) vastaajasta arvioi, että hakijoita ei ollut riittävästi.

Myös Varsinais-Suomen hakijatilanne on parantunut aiemmasta. Nyt 60 prosenttia vastaajista kertoo hakijoita olleen riittävästi, kun vuoden 2024 barometrissä hakijoita kertoi olleen riittävästi 47 % vastaajista.

Myös hyvinvointialueilla päättäjät näkevät työvoimatilanteen parantuneen. Noin puolet (47 %) hyvinvointialueiden päättäjistä sekä johtavista viranhaltijoista kertoo, että avoimiin tehtäviin on ollut saatavissa riittävästi osaavia hakijoita. Vuonna 2024 ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista kertoi, että hakijoita oli ollut riittävästi.

Kevan kunta- ja hyvinvointialuepäättäjäbarometriin vastanneiden mukaan kunnissa pulaa on erityisesti sivistystoimialan ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä sekä teknisen alan ja ruokailu-siivous- ja matkailualan työntekijöistä. Hyvinvointialueilla pulaa taas on ollut lääkäreistä, psykologeista sekä sosiaalityöntekijöistä.

Barometrin avoimissa vastauksissa kerrotaan muun muassa, että tällä hetkellä moniin tehtäviin on runsaasti hakijoita, mutta tilanteen uskotaan muuttuvan, kun monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla merkittävä osa henkilöstöstä on eläköitymässä lähivuosina. Yleistä on myös, että avoimet tehtävät ja osaaminen eivät kohtaa, ja työttömiä on paljon.

– Hakijapula on vastausten perusteella helpottanut merkittävästi vuoden 2024 kyselyyn nähden. Myös hyvinvointialueilla tilanne on aiempaa parempi, joskin vielä aika haastava. Näyttää siltä, että paikoitellen erityisosaajista on edelleen kova pula. Tämä nousi esille myös edellisessä kyselyssä, jolloin silloinkin varhaiskasvatus- ja opetusalan ammatit nousivat esille kuin myös lääkärit ja sosiaalityöntekijät. Aikaisemmista ammattiryhmistä vain hoitoala ei nyt nouse esille vastauksissa samalla tapaa kuin aiemmin, kertoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen tiedotteessa.

Lähes kolme neljästä kuntapäättäjästä (71 %) kertoi, että kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista on käyty poliittista keskustelua. Hyvinvointialueilla tämä on ollut vielä yleisempää. Hyvinvointialueilla jopa 91 prosenttia vastaajista kertoi työhyvinvoinnin olleen poliittisessa keskustelussa mukana.

Keskustelun lisäksi kaksi kolmesta vastaajasta (62 %) kertoo, että työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta on tehty strateginen valinta omassa kunnassa. Edelliseen mittaukseen verrattuna lukema on neljäprosenttiyksikköä pienempi.

Varsinais-Suomen keskustelu aiheesta on lähellä maan keskitasoa. Alueen kuntapäättäjistä ja viranhaltijoista 65 prosenttia kertoo, että työhyvinvoinnista on käyty poliittista keskustelua. Työhyvinvointiin ja työkykyyn tehdystä strategisesta valinnasta kertoo lähes kaksi kolmesta (64 %) alueen kuntapäättäjästä ja viranhaltijasta.

Barometrin avoimissa vastauksissa työhyvinvointi nähdään monissa vastauksissa vetovoiman ja pitovoiman edellytyksenä ja että sillä on suora yhteys sairauspoissaoloihin, tuottavuuteen ja palveluiden laatuun.

Kyselyssä tuodaan lisäksi esille kokemuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta esim. paremmalla johtamisella, työterveyshuollolla ja varhaisella tuella. Vastaajat kertovat, että sairauspoissaoloja seurataan laajasti ja niitä käytetään työhyvinvoinnin indikaattorina ja taloudellisena perusteluna työhyvinvointipanostuksille. Useissa kunnissa poissaolot ovat vähentyneet panostusten myötä.

Hyvinvointialueilla suunnitteilla irtisanomisia, kunnissa irtisanomisia ja lomautuksia suunnitteilla vähän

Valtaosassa kunnista ei ole suunnitteilla lomautuksia eikä irtisanomisia. Barometrin mukaan vajaa kolme neljästä (74 %) kuntapäättäjästä kertoi, että kunnassa ei ole suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Kuntien päättäjistä neljä prosenttia kertoi suunnittelevansa lomautuksia ja yhdeksän prosenttia irtisanomisia. Varsinais-Suomen kolme prosenttia ilmoitti lomautussuunnitelmista ja viisi prosenttia irtisanomissuunnitelmista.

Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan selvästi enemmän hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä puolet (56 %) kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia ja kahdeksan prosenttia lomautuksista.

Barometrin avoimissa vastauksissa tuodaan esille, että monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on jo ollut käynnissä YT-neuvottelut ja lomautuksia tai irtisanomisia on jo tehty ja henkilöstövähennyksiä suunnitellaan vuosille 2025–26. Usein todetaan, että vähennykset pyritään hoitamaan luontaisen poistuman kautta, mutta tämä ei aina riitä.

Vain reilu kymmenes (13 %) vastaajista kertoi, että kunnassa on suunnitteilla palveluluiden ulkoistamista yksityisen palveluntuottajan tuottamaksi. Vuosina 2022 ja 2021 vastaajista 38 prosenttia kertoi ulkoistusaikeista ja lukema oli 31 prosenttia vuonna 2024. Varsinais-Suomen ulkoistusaikeista ilmoitti 15 prosenttia kuntapäättäjistä. Valtakunnallisesti kuntien ja hyvinvointialueiden ulkoistusaikeissa on iso ero. Lähes puolet hyvinvointialueiden vastaajista (45 %) kertoi ulkoistuksia suunniteltavan.

Kunnissa suunnitellaan yleisimmin siivous- ja puhtaanapitopalvelujen ja hyvinvointialueilla lääkäripalvelujen ulkoistamista yksityisten palveluntuottajien tuotettavaksi.

Barometrin avoimissa vastauksissa kerrotaan muun muassa, että palveluiden ulkoistuksia on tehdyn erityisesti siivous- ja ruokapalveluihin, talous- ja palkkahallintoon sekä ICT-palveluihin, mutta kokemukset ulkoistuksista ovat olleet monesti kielteisiä. Niiden seurauksena palvelut ovat usein kallistuneet, niiden laatu on heikentynyt ja ohjattavuus vähentynyt.

Kevan kunta- ja hyvinvointialuepäättäjäbarometri toteutettiin syys–lokakuussa osana Kuntaliiton ja MDI part of FCG:n kuntapäättäjäkyselyä sekä marraskuussa MDI:n toteuttamana erilliskyselynä hyvinvointialueiden päättäjille. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen jäsenet ja johtavat viranhaltijat sekä hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän luottamushenkilöt ja virkamiesjohto. Kuntapäättäjäkyselyyn vastasi yhteensä 2 566 henkilöä (vastausprosentti 23,0). Hyvinvointialuepäättäjäkyselyyn saatiin 97 vastausta (vastausprosentti 22,1).

Keva on toteuttanut kuntapäättäjäbarometrin vuosina 2020, 2021, 2022. Vuonna 2024 ja 2025 barometri laajentui myös hyvinvointialuepäättäjien vastattavaksi. Barometrissa on seurattu päättäjien käsityksiä työvoiman saatavuudesta, strategisesta työkykyjohtamisesta, palveluiden ulkoistusaikeista, sekä irtisanomis- ja lomautusaikeista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)