Tulokset tukevat mikrobilääkehoitoa hyvänä hoitovaihtoehtona komplisoitumattomassa umpilisäketulehduksessa. Yli puolet mikrobilääkehoidetuista potilaista vältti leikkauksen ilman lisääntyneitä komplikaatioita tai suurentunutta kasvainriskiä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan johtamassa umpilisäketulehduksen hoidon tutkimuksessa on saatu maailmanlaajuisesti ainutkertaisia kymmenen vuoden seurannan tuloksia.

Suomalaisessa, satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa osoitettiin vuonna 2015 ja 2018, että yhden ja viiden vuoden seurannassa suurin osa komplisoitumattomista umpilisäketulehduksista voitiin turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa mikrobilääkkein.

– Nykykäsityksen mukaan umpilisäketulehduksella on kaksi erilaista tautimuotoa, joista suurin osa on lievempiä komplisoitumattomia tapauksia. Mikrobilääkityksellä voitiin merkittävästi vähentää sekä leikkaushoitoon liittyvää sairastavuutta, että hoidon kokonaiskustannuksia, professori, ylilääkäri Paulina Salminen kertoo tiedotteessa.

Mikrobilääkehoitoon liittyy umpilisäketulehduksen uusiutumisen riski. Nyt valmistuneella kymmenen vuoden seurantatutkimuksella haluttiin selvittää sekä komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen mikrobilääkehoidon pitkäaikaistuloksia, että mahdollista umpilisäkekasvainten esiintyvyyttä.

Kuudessa suomalaisessa sairaalassa 530 potilasta satunnaistettiin vuosina 2009–12 joko umpilisäkkeen poistoleikkaukseen (273 potilasta) tai mikrobilääkehoitoon (257 potilasta). Kymmenen vuoden seurannassa tutkimusprotokollaan lisättiin magneettikuvaus (MRI) niille mikrobilääkeryhmän potilaille, joilla umpilisäke oli yhä tallella.

Yhteensä 112 antibioottihoidettua potilasta (44 prosenttia) leikattiin kymmenen vuoden aikana.

– Suurin osa umpilisäketulehduksen uusiutumista todettiin 1–1.5 vuoden kuluessa alkuperäisestä diagnoosista. Tutkimusprotokollan mukaan kaikki uusiutumisepäilyt hoidettiin suoraan leikkauksella, mutta näistä leikatuista potilaista osalla umpilisäke oli normaali eli todellinen uusiutuminen todettiin 38 prosentilla, Salminen kertoo.

Kahdella lääkehoidolla hoidetulla potilaalta löytyi kymmenen vuoden seurannassa magneettikuvassa umpilisäkkeen kasvainepäily ja heidät hoidettiin leikkaamalla. Leikkaushoitoryhmässä alun perin umpilisäkkeen kasvain löytyi neljälle potilaalla.

– Leikkauksessa heiltä löytyi niin sanottu LAMN-kasvain, mikä hoitui pelkällä umpilisäkkeen poistoleikkauksella, Umpilisäkekasvainten esiintyvyys lievässä umpilisäketulehduksessa oli matala 1,2 prosenttia, Salminen toteaa.

Hän pitää tärkeimpänä pitkäaikaisseurannan tuloksena sitä, että yli puolet mikrobilääkehoidetuista potilaista vältti leikkauksen ilman lisääntyneitä komplikaatioita tai umpilisäkkeen kasvainriskiä.

– Tulokset tukevat mikrobilääkehoitoa hyvänä hoitovaihtoehtona komplisoitumattomassa umpilisäketulehduksessa. Jatkotutkimuksia tarvitaan hoitolinjan mahdollisiin muutoksiin liittyvästä merkittävästä kustannus- ja resurssisäästöistä sekä antibiootin roolista, koska välttämättä edes antibioottia ei tarvita, Salminen sanoo.

Tulokset on julkaistu JAMA-tiedelehdessä 21. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)