Arkkipiispa Tapio Luoma tapasi paavi Leo XIV:n yksityisvastaanotolla Vatikaanissa, Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Paavin tavanneeseen delegaatioon kuuluivat myös katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrola ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia.

Vastaanotolla arkkipiispa Luoma antoi lahjaksi työtä ukrainalaisten lasten koulutuksen hyväksi Kirkon ulkomaanavun kautta. Delegaation yhteisenä ekumeenisena tuliaisena arkkipiispa ojensi paaville myös Sydämen sivistystä 750 vuotta -juhlavuoden villasukat, jotka olivat erityisesti paavia varten suunnitellut.

Arkkipiispa Luoma totesi puheessaan, että Suomen kirkkojen johtajat ovat sitoutuneet yhdessä edistämään ekumeniaa monin tavoin.

– Tässä hauraassa maailmassa on paljon tehtävää. Maailma janoaa rauhaa ja levollisuutta. Meillä on edessämme opillisia dialogeja niin katolisten kuin ortodoksistenkin kanssa sekä valmisteluja Augsburgin tunnustuksen juhlavuoden yhteiseen viettoon. Haluamme kuitenkin edistää myös ymmärrystä ja rauhaa muiden uskontojen kanssa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin.

Vatikaanin tiedotteen mukaan tapaamisessa paavi Leo XIV ilmaisi arvostuksensa niille konkreettisille ekumeenisen yhteistyön merkeille, joita hän näkee. Hän kiitti sitä, että Suomea pidetään “ekumenian mallimaana”, ja korosti ortodoksien, luterilaisten ja katolilaisten yhteisiä pyrkimyksiä edistää “toivon, ihmisarvon ja myötätunnon kulttuuria”.

Puheessaan paaville arkkipiispa Luoma muistutti suomalaisen sivistyksen historian olevan paavillista alkuperää tuomiokapitulin perustamisen myötä.

– Se käynnisti Suomen kehittymisen hallinnolliseksi ja kulttuuriseksi alueeksi Ruotsin valtakunnan yhteydessä. Tästä syystä juhlavuotta kutsutaan Suomessa Sydämen sivistystä -juhlavuodeksi: se merkitsi suomalaisen julkishallinnon syntyä ja oli merkittävä virstanpylväs suomalaisen sivistyksen kehityksessä.

Historiallisten tutkimusten mukaan kristilliset vaikutteet alkoivat saapua Suomeen jo 500-luvulla lännen suunnasta. 1100-luvulla Vatikaani järjesti skandinaavisen kristillisyyden kolmeen kirkkoprovinssiin. Suomalaiset kristityt kuuluivat Uppsalan kirkkoprovinssiin lukuun ottamatta Itä-Suomen ortodoksisia alueita.

1200-luvun puolivälissä paavit muistuttivat toistuvasti Uppsalan arkkipiispaa, että Suomen hiippakuntaan oli perustettava tuomiokapituli hallinnoimaan kirkon omaisuutta ja valvomaan piispojen vaaliprosessia. Vaikka täsmällinen perustamisvuosi ei ole tiedossa, arvioidaan Turun tuomiokapitulin aloittaneen toimintansa noin vuonna 1276.

Joka tammikuu yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista matkustaa Kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana Roomaan yhdessä katolisen kirkon sekä ortodoksisen kirkon piispan kanssa. Tapahtuma on osa kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa, jota vietetään vuosittain 18.−25. tammikuuta. Vierailu on perinne jo vuodesta 1985. Tämän vuoden vierailu on erityisen merkityksellinen, sillä se on ensimmäinen vierailu paavi Leo XIV:n aikana. Tapana on, että paavin vaihtuessa arkkipiispat Suomen kirkoista lähtevät tapaamaan uutta paavia.

Paavin yksityisvastaanotolla arkkipiispa Luoma toivotti paavi Leo XIV:n lämpimästi tervetulleeksi vastavierailulle Suomeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)