Tulisijat lämpenevät suomalaisissa kodeissa kiihtyvällä tahdilla talven pakkaskauden aikana. Oman takan huoltoon sekä paloturvalliseen ja energiatehokkaaseen lämmittämiseen on tärkeää kiinnittää nyt erityistä huomiota. Suomalaisten kotien tulisijat muodostavat merkittävän huoltovarmuusverkoston, sillä ne ovat kiinteistöjen ainoa täysin sähköstä riippumaton lämmitysjärjestelmä. Huollettu ja toimiva tulisija pelastaa tilanteessa, jossa sähkö on poikkeuksellisen kallista tai sähköverkko ei poikkeustilanteessa toimi lainkaan.

Nuohouksen tilaaminen ja sen suorittaminen mielletään monien mielissä edelleen lämmityskauden alkuun syksyyn, vaikka sille ei ole mitään varsinaista perustetta. Tällöin nuohoojien työjonot ovat pitkiä, ja palvelua voi joutua odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia. Tästä syystä on hyvä muistuttaa, että lakisääteisen nuohouksen tilaaminen onnistuu joustavammin myös talviaikaan.

– Nuohous keskellä lämmityskautta parantaa tulisijan energiatehokkuutta. Tulisijoja voi lämmittää nuohousta edellisenä päivänä sekä heti nuohoojan käynnin jälkeen, eli lämmityksessäkään ei tarvitse pitää taukoa. Lisäksi talvella tehty huolto varmistaa, että tulisija on valmiina seuraavaa lämmityskautta varten, kun syksyllä ensimmäiset kylmemmät ilmat saapuvat. Tulisijan nuohous on myös oman kiinteistön huoltovarmuudesta huolehtimista, toteaa toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta tiedotteessa.

Talviaikaisella nuohouksella on kiinteistönomistajalle myös muita hyötyjä.

– Syksyisin nuohoojien kalenterit täyttyvät nopeasti, ja nuohousaikaa voi joutua odottamaan pitkään. Kun nuohous on hoidettu talvella, voi tulisijaa alkaa käyttää heti syksyllä viileiden ilmojen saavuttua, Murtokare sanoo.

Nuohoamaton tulisija polttaa puuta heikommin, varaa lämpöä huonommin ja tuottaa enemmän päästöjä. Lisäksi nokipalon riski kasvaa, jos hormiin kertynyttä palamisjätettä ei poisteta säännöllisesti.

– Nokipalossa hormin lämpötila nousee rajusti, mikä voi vaurioittaa piipun rakenteita ja pahimmillaan johtaa palon leviämiseen rakennuksen rakenteisiin, Murtokare muistuttaa.

Kovin lämmityskausi on tällä hetkellä meneillään ja se näkyy myös tulisijoista lähteneistä tulipaloista.

– Kun sää kylmenee ja tulisijojen käyttö lisääntyy, näkyy se valitettavasti myös palovahinkojen määrän kasvuna. Viime aikoina olemme nähneet useita tulipaloja, jotka ovat saaneet alkunsa tulisijoista tai savupiipuista ja pahimmillaan johtaneet koko omakotitalon tuhoutumiseen, Pohjola-Vakuutuksen senior tutkija Riku Kytölä toteaa.

Nuohous on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää riskiä tulisijoista ja hormeista lähteneisiin tulipaloihin liittyen. Lisäksi nuohouksen tilauksella voit myös suoraan vaikuttaa taloudellisiin riskeihin vahinkotilanteessa.

– Nuohouksen laiminlyönti voi pahimmillaan vaikuttaa myös vakuutuskorvaukseen, jos sillä on yhteys syntyneeseen paloon, Kytölä kertoo.

Tulisijan ylilämmittäminen voi aiheuttaa myös suoran riskin hormin ja savupiipun läpivientien kohdalla.

– Tulisijaa ei tule kuumentaa liikaa. Liiallinen kuumentaminen voi aiheuttaa tulipalon erityisesti savupiipun läpivientien kohdalla, ja tällaiset palot aiheuttavat usein mittavia vahinkoja, Kytölä muistuttaa.

Polta tulisijassa vain kuivaa polttopuuta. Kostea puu ja roskien poltto lisäävät savuhaittoja ja nokipalon riskiä.

Avaa savupelti jo hyvissä ajoin ennen sytyttämistä vedon varmistamiseksi. Sytytä tuli ylhäältä päin, ellei tulisijan käyttöohjeissa toisin neuvota. Tämä tekee palamisesta puhtaampaa jo sytytysvaiheessa.

Puu tarvitsee palaakseen riittävästi ilmaa. Perinteisissä arinallisissa tulisijoissa palamisnopeutta ja tehoa säädetään tulipesän alta tulevalla ensiöilmalla.

Älä ylikuumenna tulisijaa. Noudata tulisijavalmistajan antamia ohjeita ja älä jätä tulta valvomatta. Nuohooja auttaa ja neuvoo tulisijan oikeaan käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Varmista, ettei savupeltiä suljeta ennen kuin hiillos on täysin sammunut.

Huolehdi nuohouksen tilaamisesta. Vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Jos tulisijaa käytetään runsaasti, on nuohous tehtävä vielä näitäkin useammin. Käyttämätöntä tulisijaa ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Suojaa tulisijan ympäristö ja varmista riittävät suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin. Älä säilytä tulisijan lähellä mattoja, muoviesineitä tai halkoja.

Käsittele tuhkat turvallisesti. Säilytä tuhkat metallisessa, kannellisessa astiassa. Älä missään nimessä säilytä tuhkaa terassilla tai rakennuksen vieressä.

Huolehdi palovaroittimista ja varautumisesta. Kiinteistössä tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Lisäksi häkävaroitinta suositellaan kaikkiin kiinteistöihin, joissa käytetään tulisijoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)