Suomen ilmastopaneelin ja Suomen Luontopaneelin tuore yhteisraportti osoittaa, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsämaan metsien määrän merkittävää kasvattamista.

Tiedepaneelien julkaiseman raportin tavoitteena on arvioida, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50 vuoden aikana. Skenaarioissa tarkastellaan suojelualan muutosten ja talousmetsien eri hakkuumäärien yhteisvaikutuksia. Raportissa analysoidaan myös jo sovittujen ilmastovelvoitteiden ja -tavoitteiden toteutumista.

Metsien kokonaishiilitase kehittyy ilmaston kannalta sitä suotuisammaksi mitä vähemmän metsää hakataan. Tämä pätee koko 50 vuoden tarkastelujakson ajan. Lisäksi suojelupinta-alan laajentaminen ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden – lahopuun, järeiden puiden ja lehtipuun – lisääminen talousmetsissä onnistuu helpommin, kun hakkuita on nykyistä vähemmän.

Metsäalan omat metsänhoidon suositukset eivät riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä talousmetsissä. Suositusten mukaisilla toimenpiteillä kehitys jää talousmetsissä vaatimattomaksi kaikilla tarkastelluilla hakkuumäärillä, kun taas suojeluun siirrettävillä alueilla kehitys on huomattavan myönteistä. Jos hakkuita ei maltillisteta suojelun lisäämisen rinnalla, hakkuupaine talouskäyttöön jäävissä metsissä kasvaa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta koko maassa.

60 miljoonan kuutiometrin vuotuiset hakkuut, jotka vastaavat kotimaisten hakkuiden määrää vuosina 1994–2012, mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja suojelupinta-alojen laajentamisen tukien EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen tavoitteita. Lisäksi se mahdollistaa Suomen maankäyttösektorin vuoden 2030 EU-velvoitteen täyttämisen ja kansallisen ilmastolain mukaisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen. Tavoitteet ovat nykytietämyksen mukaan saavutettavissa hieman 60 miljoonaa kuutiometriä suuremmilla vuosittaisilla hakkuilla, mikäli muilla sektoreilla ilmastotoimissa edetään hyvin.

– Vaikutus teollisuuden ainespuun saatavuuteen pienenee, jos energiapuun käyttöä samalla vähennetään merkittävästi. Tämä ja uudet kasvihuonekaasuinventaarion tilastotiedot mahdollistavat tilanteen, jossa ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen on mahdollista aikaisemmin arvioitua pienemmällä hakkuiden maltillistamisella. Puhutaan suuruusluokaltaan noin 10 prosentin hakkuiden vähentämistarpeesta vuoteen 2035 mennessä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä tiedotteessa.

70 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä metsien kokonaishiilitase pysyy nettonieluna, mutta Suomen hiilineutraaliustavoitteesta 2035 jäädään selvästi ja myös vuoden 2030 EU-velvoite jää täyttämättä. Talousmetsistä muodostetut lisäsuojelualueet parantavat Suomen metsien kokonaishiilitasetta lähivuosikymmeninä, mutta jäljelle jääneissä talousmetsissä hakkuupaine kasvaa hakkuiden säilyessä 70 miljoonan kuutiometrin vuositasolla. Tämä ja suojelumetsien kasvun hidastuminen heikentävät metsien nettonielua kokonaisuudessaan siihen nähden, miten ne muutoin kasvaisivat vuosisadan puolenvälin jälkeen. 60 miljoonan kuutiometrin vuotuisilla hakkuilla ei vastaavaa heikkenemistä havaittu mallitarkastelussa.

80 miljoonan kuutiometrin hakkuut vuosittain estäisivät nyt sovittujen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisen. Suomi jäisi hyvin kauas ilmastotavoitteistaan, eikä hakkuumäärä ole yhteensovitettavissa suojelun lisäämisen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kanssa.

– Metsät ovat avainasemassa, kun Suomessa pohditaan keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hakkuiden maltillistaminen mahdollistaa nielujen ja luonnon monimuotoisuuden samanaikaisen vahvistamisen ja on strateginen valinta, joka varmistaa, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa ja säilyttää metsäluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut myös tulevien sukupolvien nautittavaksi, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)