Kvadrantidien tähdenlentoparvi on parhaimmillaan elokuun perseidien ja joulukuun geminidien ohella yksi vuoden näyttävimmistä meteoriparvista. Se on kuitenkin näitä parvia haastavampi havaittava, sillä meteoreja näkyy vain lyhyen aikaa. Lisäksi tammikuussa on usein hyvin pilvistä. Parven meteoreja näkyy selkeästi eniten vain muutaman tunnin sisällä iltayöllä 3. tammikuuta. Tänä vuonna täysikuu häiritsee kvadrantidien näkymistä pahasti.

Kvadrantidien kirkkaasti runsain vaihe eli maksimi kestää vain muutamia tunteja. Koska tammikuussa on usein myös pilvistä, parvi voi helposti mennä sivu on 3. tammikuuta ilta. Edellisenä ja seuraavana yönä saattaa nähdä hyvin harvakseltaan parveen kuuluvia meteoreja.

Kaukana kaupunkien valoista, pimeällä havaintopaikalla kvadrantideja voi Suomessa normaalisi nähdä parhaimmillaan noin 20 kappaletta tunnissa eli keskimäärin yksi tähdenlento kolmessa minuutissa. Tänä vuonna täysikuu kuitenkin osuu juuri samalle illalle. Täysikuun suuri kirkkaus peittää taakseen kaikki vähääkään himmeämmät tähdenlennot. Yön aikana voinee nähdä muutamia kirkkaimpia kvadrantideja.

Kuten muutkin toistuvat tähdenlentoparvet, kvadrantidit saavat alkunsa tomuvanasta, jonka aurinkokunnassa kiertävä komeetta on kylvänyt radalleen. Maapallo kohtaa tomuvanan aina tammikuun alussa. Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi tai meteoreiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa.

Kvadrantidien emokappale näyttää olevan hiipunut komeetanydin 2003 EH1. Sen ratakierros Auringon ympäri kestää noin 5,5 vuotta. Parvi on saanut nimensä Seinäkvadrantin tähdistöstä, joka sijaitsi muinoin Karhunvartijan ja Ison karhun välissä taivaalla. Tähdistö ei ole enää käytössä, vaan alueen tähdet luetaan nykyään kuuluvaksi Karhunvartijan ja Ison karjun tähdistöihin.

Parven tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön suunnalta, joka sijaitsee alkuillasta luoteistaivaalla. Tähdenlennot kuitenkin hajaantuvat ympäri taivasta, joten tähdistön sijaintia ei ole tarpeellista tietää. Kvadrantideja bongaavan kannattaa suunnata katse kohti taivaanlakea, tai hieman kohti luodetta. Täysikuun ollessa taivaalla katse kannattaa suunnata siten, että Kuu ei ole näkökentässä.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita kiireettömästi selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaatetuksen kanssa ei siis kannata kitsastella, ja lämmin juotava kasvattaa aikaa, jonka ulkona tarkenee oleilla. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita. Tähdenlentoja valokuvatessa kannattaa käyttää esimerkiksi puolen minuutin valotusaikaa ja toivoa, että kuvakenttään osuu tähdenlento valotuksen aikana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)