Uutiset - Aamuset

Kuva kahdesta toisiaan kiertävästä mustasta aukosta kvasaarissa OJ287. Kuvan vasemmalla puolella on Lankeswar Dey’n laskujen mukaan tehty teoreettinen kaavio, joka kertoo, missä mustat aukot ja niistä lähtevät suihkut olivat kuvan ottamishetkellä. Oikealla on osa RadioAstron-satelliitin ottamasta kuvasta (J.L. Gomez ja tutkimusryhmä, 2022), missä kaksi alempaa vaaleaa kohtaa ovat kahdesta mustasta aukosta tulevaa säteilyä, ja ylin vaalea läikkä on pienemmän mustan aukon suihkun alkupää. Sitä on vasemman puolen kaaviossa esitetty katkoviivalla, kun taas mustat aukot on esitetty pisteinä.

C/2025 A6 (Lemmon) kuvattuna Tervakoskella 28.9.2025. Kuvaa on valotettu pitkään, eli komeetta ei tule näyttämään näin kirkkaalta paljain silmin.

Hyvin kirkas ja yllättävästi kirkkauttaan muuttava kohde V Sagittae on askarruttanut tähtitieteilijöitä jo yli sadan vuoden ajan. Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijat saivat tästä mysteeritähdestä paljon uutta tietoa.

Kaksi perseidiä kuvattuna Kemiönsaaressa 13.8.2023.

Turun yliopisto

Porin kaupunki, Turun yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu allekirjoittivat perjantaina 27. kesäkuuta aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyön nimeksi tulee PoriSat.

Vallitsevän käsityksen mukaan kotigalaksimme törmäisi naapurigalaksiin 5 miljardin vuoden kuluessa.

Aurinkomyrsky.

ESA:n kuukauden kuvaksi huhtikuussa valittu kuva galaksiryhmästä on 6,6 miljardin vuoden takaa, 7,3 miljardin valovuoden etäisyydeltä.

Mars peittyy 9. helmikuuta kasvavan kuperankuun taakse illalla. Helsingin ja Turun välisellä linjalla planeetta vain sivuaa Kuun eteläreunaa. Keltainen kuoli kuvaa Kuun liikesuuntaa.

Taiteilijan näkemys CSS161010-nimisestä purkauksesta, jossa pieni musta aukko hajottaa tähden.

Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta alkanut geomagneettinen myrsky jäi hieman heikommaksi kuin toukokuinen äitienpäivän myrsky. Tällä kertaa revontulet piileksivät Suomessa enimmäkseen pilvien takana.

VTT:n kehittämä ASPECT-hyperspektrikamera, joka on kiinnitetty Milani-pienoissatelliittiin.

Havainnekuva Aalto-1-satelliitista avaruudessa.

Lähitähti pyörii yllättäen nopeimmin 40. leveyspiirin kohdalla. Differentiaalirotaatiosta johtuva ilmiö vaikuttaa keskeisesti tähden magneettiseen aktiivisuuteen.

Perseus-galaksijoukko Euclid-avaruusteleskoopin kuvaamana.

Taiteilijan näkemys kaksoistähtijärjestelmästä, jossa kompakti valkoinen kääpiö kerää ainetta heliumpitoisesta kumppanitähdestään. Kaksoistähteä ympäröi tiheä ja pölyinen tähtienvälinen aine. Räjähtäneen tähden ja sen kumppanitähdestä peräisin olevan aineen vuorovaikutus aiheutti voimakkaan radio- ja infrapunasignaalin ja silmiinpistävät heliumviivat SN 2020eyj:n optisessa spektrissä.

Hahmotelma Juice-luotaimen Ganymedes-kuun ohilennosta. Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja sillä on jäinen pinta, jonka alla on oletettavasti valtameri.

Asteroidiaineiston runsaus on tärkeää monestakin syystä: aineisto muun muassa kuvaa useita mahdollisesti vaarallisia asteroideja, tuottaa dataa maapallon lähellä olevista metalli- ja jääpitoisista asteroideista sekä tarjoaa vihjeitä aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä.

Havainnekuva maitopurkin kokoisesta Foresail-1-satelliitista avaruudessa.

Auringon ja jättiläistähden sisärakenne ja pinnan konvektiokuvio havainnollistettuina. Vain Auringon pintarakenne voidaan nähdä suoraan, muita tutkitaan käyttämällä numeerisia malleja.