Hyvin kirkas ja yllättävästi kirkkauttaan muuttava kohde V Sagittae on askarruttanut tähtitieteilijöitä jo yli sadan vuoden ajan. Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijat saivat tästä mysteeritähdestä paljon uutta tietoa.

Tähtitieteilijät huomasivat jo vuonna 1902, että Nuolen tähdistössä sijaitseva kohteessa V Sagittae tapahtuu yllättäviä muutoksia. Kohde tunnistettiin 1960-luvulla kaksoistähdeksi, jonka tähdet kiertävät toisiaan 12.3 tunnin jaksolla. Kaksoistähden tarkempi luonne on kuitenkin säilynyt tutkijoille mysteerinä.

Vuosien varrella tähtitieteilijät ovat esittäneet kaksi kilpailevaa teoriaa, jotka voisivat selittää V Sagittaen havaittuja ominaisuuksia. Ensimmäisessä teoriassa kohde koostuisi kahdesta hyvin kuumasta tähdestä, kun taas toisessa mallissa kaksoistähden toinen tähti olisi valkoinen kääpiö, joka imee materiaa massiivisemmalta seuralaiseltaan.

– Uuden tutkimuksemme havainnot tukevat tätä jälkimmäistä teoriaa, kertoo Suomen ESO-keskuksen yliopistotutkija, dosentti Pasi Hakala Turun yliopistosta tiedotteessa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä otti V Sagittaesta aiempaa yksityiskohtaisempia spektrejä Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) Chilessä sijaitsevalla VLT-kaukoputkella käyttäen X-shooter spektrografia.

– Uudesta datasta paljastui, että koko kaksoistähteä ympäröi massiivinen rengas tai kiekko, jonka olemassaolosta ei ollut aiempaa tietoa, Hakala kertoo.

Tutkijat havaitsivat myös, että kaksoistähden valkoisen kääpiön ympärillä on niin sanottu kertymäkiekko, joka muodostuu siitä materiaalista, jota valkoinen kääpiö imee toiselta tähdeltä. Nämä kaksi havaintoa yhdessä mahdollistavat tähtien massojen arvioinnin paljon aikaisempaa paremmin.

– Lisäksi löysimme jotain, mitä emme osanneet odottaa. Havaitsimme, että kertymäkiekon sisäosissa materian liikkeen nopeus ja suunta vaihtelivat kaoottisesti eri tilojen välillä. Tämä johtunee kiekon sisäosissa vallitsevasta erittäin suuresta säteilypaineesta, Hakala sanoo.

Tutkijoiden mukaan massavirta tähtien välillä on niin voimakas, että sen seurauksena tähdet saattavat sulautua yhdeksi. Tästä aiheutuisi räjähdys, joka saattaa näkyä taivaalla kirkkaana nova- tai supernovapurkauksena mahdollisesti tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Turun yliopistosta, Southamptonin yliopistosta, Oxfordin yliopistosta, Instituto Astrofisica de Canarias -instituutista ja La Lagunan yliopistosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)