Perustuslakivaliokunta antoi torstaina lausuntonsa valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveraa koskevan lain uudistuksesta. Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) katsoo, että eduskunnan budjettivalta Finnveran miljardivaltuuksista päätettäessä tulee pitää nykyisellä tasolla. Eduskuntaan tuotu lakiesitys ei näin tee. Esitys heikentäisi merkittävästi eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin valtiontalouden kannalta valtavista sitoumuksista.

– Eduskunta on ylin valtioelin, lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjä. Esitys muuttaa eduskunnan aseman meriteollisuuden jättirahoituksista päätettäessä sivustakatsojaksi, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.

Esityksen mukaan Finnveran erilaisten sitoumusten kokonaismäärä olisi 50 miljardia euroa, ja yhtiön varainhankintaa varten ottamien valtion vastuulla olevien velkojen määrä 20 miljardia euroa.

– Summat, joista puhutaan, ovat merkittävästi korkeampia kuin esimerkiksi Suomen EU:n rahoitusvälineisiin liittyvissä vastuissa. Mittaluokka lähenee valtion vuotuista budjettia, joka on ensi vuoden talousarvioesityksessä 90,3 miljardia, Yrttiaho muistuttaa.

Osin kyse on erityisen riskipitoisesta toiminnasta. Vastuusitoumusten osittainenkin realisoituminen voi aiheuttaa valtiolle merkittäviä lisämenoja.

– Julkisuudessa olleiden meriteollisuuden suurten risteilijätilausten riskit ovat valtavat. Ne kuuluvat vientitakuulaissa määritellyn niin sanottuna erityisriskinoton piiriin. Erityisriskinoton valtuuden yläraja on juuri korotettu lakimuutoksella kahdeksan miljardista 12 miljardiin. Valtuus aiotaan nostaa jopa 20 miljardiin tulevaisuudessa. Jatkossa valtuuden ylärajasta ei kuitenkaan enää päättäisi eduskunta erikseen lailla, vaan Finnvera itse ja työ- ja elinkeinoministeriö nyt annettavan 50 miljardin kokonaisvaltuuden puitteissa.

– Ehdotus tarkoittaa eduskunnan finanssi- ja budjettivallan muuttumista nykyistä selvästi summaarisemmaksi, mikä vielä korostuu rahoituksen riskien kasvaessa.

Perustuslakivaliokunta kritisoi laajassa ja kriittisessä lausunnossaan hallituksen esityksen laatua ja vaatii siihen lukuisia muutoksia muun muassa eduskunnan budjettivallan ja valtion budjetin ulkopuolisen valtiontakuurahaston sääntelyn täsmentämiseksi. Muutosten jälkeenkin eduskunnan hyväksyntään vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistö.

Yrttiaho katsoo perustuslakivaliokunnan lausuntoon nojautuen, että mietintövaliokuntana toimivan talousvaliokunnan on välttämättä muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää laissa rahoitusvaltuuden kokonaismäärän riittävästä erittelystä eri tarkoituksiin kunkin tarkoituksen riskit huomioiden, mukaan lukien riskipitoisimman toiminnan kuten erityisriskinoton enimmäismäärä.

– Eduskunnan on säädettävä jatkossakin tarkat rajat laissa, kuten tälläkin hetkellä. Kyse on eduskunnan budjettivallan turvaamisesta, Yrttiaho sanoo.

Asia etenee seuraavaksi eduskunnan talousvaliokuntaan, jonka jäsen Yrttiaho on.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)