Turun raitiotien toteutussuunnitteluvaiheen ympäristöselvitykset ovat valmistuneet. Selvityksissä laskettiin raitiotien päästöt, kartoitettiin suunnittelualueella sijaitsevat luontokohteet sekä mallinnettiin raitiotien aiheuttama melu, runkomelu ja tärinä. Selvitykset on julkaistu raitiotien verkkosivuilla. Loput raitiotien päätöksentekomateriaalit viimeistellään ja julkaistaan alkuvuodesta.

Uudet raportit ovat päästölaskenta, luontoraportti, meluselvitys sekä tärinä- ja runkomeluselvitys.

– Toteutussuunnittelun aikana olemme selvittäneet tarkemmin raitiotien rakentamisen ja käytön aikaisia ympäristövaikutuksia. Selvityksistä saadun tiedon avulla raitiotien suunnittelussa on voitu etsiä tapoja ehkäistä ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, kertoo Turun Raitiotie Oy:n ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontti tiedotteessa.

Raitiotiestä aiheutuvat päästöt laskettiin raitiotien suunnittelussa tehtyjen ratkaisujen perusteella. Päästöt on laskettu hankkeen rakentamisen ja 50 vuoden elinkaaren ajalta.

Tulosten mukaan koko raitiotiehankkeen yhteenlasketut päästöt 50 vuoden ajalta ovat noin 123 miljoonaa kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Eniten päästöjä aiheuttaa maa- ja pohjarakentaminen (36 miljoonaa CO2-ekv) ja raitiotien päällysrakenne (35 miljoonaa kiloa CO2-ekv).

Valtaosa raitiotiehankkeen päästöistä aiheutuu rakentamisen aikana. Pienempi osa päästöistä aiheutuu raitiotien käytöstä.

– Raitiotien suunnitteluratkaisuilla olemme vähentäneet katuinfran rakentamisesta aiheutuvia päästöjä 35 prosenttia suunnittelun lähtötasoon nähden. Arviomme mukaan päästöjä on vielä mahdollista vähentää jatkosuunnittelussa, Tontti sanoo.

Luontoraporttiin on koottu raitiotien suunnittelualueella vuonna 2024 kenttätyönä tehtyjen luontokartoitusten tulokset.

Raitiotie kulkee suurilta osin rakennetulla kaupunkialueella. Reitin ympäristöstä löytyy myös luonnonalueita sekä raitiotiehankkeessa huomioitavia luontokohteita ja lajihavaintoja, joista suurin osa on suunnitteluratkaisuiden avulla säästetty tai kierretty. Reitille osuu kaksi arvokasta luontokohdetta: Jaaninojan kaupunkipuro Laukkavuorenpuistossa ja uhanalaisen perhoslajin, juurilasisiiven esiintymä varikon alueella Iso-Heikkilässä. Luontoraportin pohjalta on tehty konkreettisia ratkaisuja, jotta luontoarvojen niin kutsuttu kokonaisheikentymättömyys voidaan saavuttaa. Myös toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi suunnitellaan.

– Olemme varanneet Iso-Heikkilän varikkoalueen reunoille 2000 neliömetriä korvaavaa elintilaa juurilasisiivelle. Voimme tukea juurilasisiiven esiintymää tuomalla alueelle lajia tukevaa pohjamaata ja muuta lajistoa. Jaaninoja on ekologisesti arvokas kaupunkipuro, jonka yli rakennettavan sillan vesiympäristöön olemme suunnitelleet uoman luonnontilaistamista, Tontti kertoo.

Meluselvityksessä mallinnettiin raitioliikenteen melu, muun liikenteen melu, raitio- ja muun liikenteen yhteismelu, raitioliikenteen tuoma lisäys meluun sekä raitioliikenteen mahdollisesti aiheuttama hetkellinen enimmäismelutaso. Lisäksi mallinnettiin varikkorakennuksen aiheuttama melu.

Selvityksen mukaan raitiotien meluvaikutukset ovat vähäisiä eikä meluntorjuntaa tarvita. Raitiotien merkittävimmät meluvaikutukset esiintyvät reittiosuuksilla, joilla raitiotie kulkee joukkoliikennekaistalla tai alueen melutaso on nykyään alhainen. Hetkellistä kovempaa ääntä raitiovaunu saattaa aiheuttaa paikoin jyrkissä kaarteissa ja vaihteiden kohdalla arviolta muutamien sekuntien ajan. Melua vähennetään raiteiden voitelulla ja hionnalla.

Tärinä- ja runkomeluselvityksessä mallinnettiin raitiotien liikennöinnin ja rakentamisen aikaisia tärinä- ja runkomeluvaikutuksia asumismukavuuteen, rakennuksiin ja rakenteisiin raitiotielinjalla. Selvityksen mukaan raitiotie ei aiheuta tärinäriskiä, joka vaikuttaisi asumismukavuuteen tai vaurioittaisi rakennuksia. Mallinnuksen perusteella valtaosalle raitiotielinjaa tulee lisätä runkomeluvaimennusta runkomelun ehkäisemiseksi. Reittiosuudella, jolla sijaitsee historiallisia kerrostumia, tehtäisiin toteutusvaiheessa tärinämittauksia, jotta varmistuu, että tärinä ei lisäänny nykytilanteesta.

– Eristäisimme raitiotien ratarakenteita ja asentaisimme raiteiden voitelujärjestelmiä, jotta raitiotien tärinä- ja meluvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset, Tontti sanoo.

Ympäristöselvitykset teetti Turun Raitiotieallianssi.

Viime vuoden keväällä alkaneen suunnitteluvaiheen aikana Turun Raitiotieallianssin tehtävänä on ollut laatia selvitykset ja toteutussuunnitelma, joiden perusteella allianssin on mahdollista antaa kaupunginvaltuustolle sitova kustannusarvio raitiotien rakentamisesta. Turun kaupungin tehtävänä on puolestaan ollut laatia vaikutusarviointeja ja erillisselvityksiä.

Kaikki jo valmistuneet materiaalit on koottu raitiotien verkkosivuille. Ennen ympäristöselvitysten valmistumista on julkaistu muun muassa alustavat katusuunnitelmat ja arkeologisiin tutkimuksiin liittyviä selvityksiä sekä kaupungin laatimia vaikutusarviointeja.

Loput raitiotien päätöksentekomateriaalit eli toteutussuunnitelma, kustannusarvio, kuntatalousvaikutusten arviointi ja superbussiselvitys viimeistellään ja julkaistaan alkuvuodesta. Julkaisun jälkeen paketti lähtee lausuntokierrokselle. Turun kaupunginvaltuuston on määrä päättää viimeistään ensi kesäkuussa, rakennetaanko Turkuun raitiotie.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)