Nikotiinipusseista on tullut nopeasti yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista. Kuluneena kesänä toteutetussa kartoituksessa ne olivat myös Aurajoen kolmanneksi yleisin roska.

Ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun kaupunki kartoittivat Aurajoessa virtaavien makroroskien määrää ja laatua kesällä. Tavoitteena oli kerätä dataa Aurajoen roskista ja nostaa samalla esiin sitä, miten kaupunkien läpi virtaavat vedet vaikuttavat Itämeren roskaantumisongelmaan.

– Kartoitus toteutettiin Pidä Saaristo Siistinä ry:n aurinkosähköllä toimivalla roskienkeruuveneellä, Roska-Roopella. Sen avulla Aurajoen pinnasta ja pintavesimassasta pyrittiin keräämään kaikki silmin havaittava roska, kuten muovinkappaleet ja tupakantumpit. Kerätyt roskat luetteloitiin niiden materiaalin perusteella ja niiden määrät laskettiin, kuvailee ohjelmapäällikkö Julia Jännäri Pidä Saaristo Siistinä ry:stä tiedotteessa.

Tumpit ovat olleet Suomen virallisten rantaroskaseurantojen yleisin roska seurantojen aloittamisesta asti. Ne ovat myös maailman rantojen yleisin roska.

Aurajoessa tehdyssä kartoituksessa tehtiin kuitenkin poikkeava roskahavainto.

– Nuuska- ja nikotiinipusseja oli veden pinnalla ja vesimassassa huomattavasti enemmän kuin tumppeja. Havainto ei sinänsä ole yllättävä. Nikotiinipussit olivat jo vuonna 2023 yksi yleisimmistä rantaroskista vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun niiden myynti sallittiin, Jännäri kertoo.

Sekä tupakantumpit että nuuska- ja nikotiinipussit ovat merkittävä ympäristöhaitta. Ne sisältävät muovia, joka hajoaa ajan myötä mikromuoviksi. Lisäksi niistä liukenee vesistöihin suuria määriä nikotiinia, joka on hengenvaarallista kaloille, vesieläimille ja vesieliöille ja myrkyllistä makean ja suolaisen veden ekosysteemeille. Tumpeista liukenee vesistöihin myös tervaa ja raskasmetalleja.

Pidä Saaristo Siistinä ry on seurannut Suomen rantojen roskaisuutta jo 14 vuoden ajan. Seurantatulokset ovat osoittaneet, että rannoiltamme löytyvät roskat ovat enimmäkseen kuluttajalähtöistä muovia. Vesistöihin päätyessään muoviroskat aiheuttavat haittoja vesieliöille, jotka saattavat syödä niitä tai takertua niihin. Mikromuovit voivat päätyä jopa osaksi ihmisten verenkiertoa.

– Myös suurin osa Aurajoen roskista oli muovia, joten kesän havainnot ovat linjassa rantaroskaseurantojen kanssa. Muoviroskat hajoavat mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena mikromuoviksi, joka kulkeutuu ravintoketjussa eteenpäin, Jännäri kertoo.

Rantaroskaseurannat ovat osa EU:n meristrategiadirektiivin eli MSFD:n velvoittamaa aluemerten tilan seurantaa. Pitkäaikainen seuranta paljastaa roskien määrän ja laadun muutokset, ja datan avulla voidaan suunnitella roskaantumista vähentäviä toimenpiteitä.

– Jokiranta on ahkerassa kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Tällä hetkellä olemme sijoittaneet Aurajoen rannoille noin sata roska-astiaa, jotka pakkaavat roskat kasaan ja ilmoittavat täyttymisestä. Myös puhtaanapito on tehostettua. Kertakäyttökulttuuri ja asenteet roskaamista kohtaan kuitenkin haastavat siisteyden ylläpitoa, kertoo Turun viheraluepäällikkö Mari Helin.

Jännärin mukaan rantaroskaseurannat ovat osoittaneet, että kertakäyttökulttuuri on yksi merkittävä syy vesistöjen roskaantumiseen. Yleisimmät rantaroskat Itämerellä ovat muovisia pakkauskääreitä, kertakäyttöaterimia, muovipulloja ja muovikasseja.

– Kaupunkirannoilla löytyy kymmenen kertaa enemmän roskaa kuin luonnontilaisilta rannoilta. Roskaantumisen tehokkain ehkäisijä on jokainen ihminen itse. Siksi olisi tärkeää, että jokainen veisi roskansa aina roskiin, Jännäri kannustaa.

Turku suunnittelee paraikaa toimia asenteiden muuttamiseksi. Valmisteilla oleva roskaamisen hillinnän ohjelma tulee sisältämään kasvatuksellisia ja viestinnällisiä toimia, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten suhtautumiseen roskaamista kohtaan.

Itämeren roskat ovat suurimmaksi osaksi peräisin maalta. Roskat kulkeutuvat mereen esimerkiksi kaupunkien läpi virtaavien jokien kuljettamina. Turun kaupunki ja Pidä Saaristo Siistinä ry ovat selvittäneet Aurajoessa virtaavien roskien määrää ja laatua jo aiemmin. Vuonna 2017 jokeen asennettiin puomit kaupunkifestivaalin ajaksi osana EU-rahoitteista BLASTIC-hanketta.

– Yleisin puomeihin pysähtynyt roska oli tupakantumppi. Lisäksi löytyi muovia, tölkkejä ja pulloja. Joen virtauksen suunta vaihtelee paljon, joten todenmukaista dataa on vaikea saada ilman puomien jatkuvaa seurantaa, Jännäri toteaa.

Aurajoesta saadut virtaavaa vettä koskevat pintaroskan seurantatulokset ovatkin erittäin kiinnostavia. Uuden datan avulla pystytään todentamaan virtaavien vesien vaikutusta esimerkiksi Itämeren roskaantumiseen ja seuraamaan roskien kulkureittejä.

– Tulevia seurantoja varten pitää kerätä vielä tarkempaa tietoa seuranta-alueesta, seurantaolosuhteista ja muista seurantatuloksiin vaikuttavista tekijöistä, Jännäri täydentää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)