Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppäsen talousarvioesitys sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–29 esitellään kaupunginhallituksessa 20. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion 3. marraskuuta, jonka jälkeen sitä esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 10. marraskuuta.

Naantalin verorahoitus kasvaa vähän ja valtionosuudet vähenevät ensi vuonna 500 000 eurolla. Kertaluontoisia tuloeriä, joita kaupunki sai tänä vuonna, ei ole enää tulossa.

Tilikauden tulos on pakkasella 3,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot putoavat 900 000 eurolla ja toimintakulut kasvavat 1,9 miljoonaa euroa eli toimintakate kasvaa 4,7 prosenttia (2,8 miljoonaa). Vuosikate on 8,5 miljoonaa euroa, mikä ei kata suunnitelman mukaisia 10,9 miljoonan euron poistoja.

– Kuntatalouden kiristyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että katsomme samaan suuntaan, tavoitellen samalla sekä kaupungin pitkäjänteistä kehittämistä että talouden tasapainoa, Leppänen linjaa tiedotteessa.

Kunnallisveroprosentti vuodelle 2026 pysytetään ennallaan 6,4 prosentissa. Se on suomalaisessa kuntakentässä varsin alhainen veroprosentti. Myös kiinteistöveroprosentti ehdotetaan pidettäväksi ennallaan.

Investoinnit tukevat muuttovetovoimaa ja hyvinvointia

Naantalin väkiluku oli elokuussa 20 317. Kesäasukkaita Naantalissa on noin 17 000.

Naantalin vuoden 2026 suurimmat investointihankkeet ovat Kalevanniemen oppimiskylät (4,5 miljoonaa euroa), Kalevanniemen liikuntahalli (4,0), Luonnonmaan perhetalon laajennus (1,9), Kaivokadun saneeraus (1,8), Ruonan yhdystien ja Rautakadun liittymäjärjestelyt (1,6), Keskustakorttelit (0,5), Aurinkotien kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen (0,4), Tavastin Kilta (0,25), Karvetin monitoimitalo (0,12) ja kaupungintalon kunnostaminen (0,12).

Ensi vuonna valmistuu Kalevanniemen oppimiskylät ja Luonnonmaan perhetalon laajennus käynnistyy. Kalevanniemen liikuntahalli valmistuu ensi vuonna ja se lisää merkittävästi naantalilaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen kapasiteettia.

Toiminta- ja taloussuunnitelmakauden 2026–29 merkittävimpiä investointeja ovat edelleen koulu- ja päiväkotiverkkohankkeiden palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen, joka tuo merkittävät paineet Naantalin investointiohjelmaan. Tilojen uudistaminen on kuitenkin tärkeää modernien oppimisympäristöjen sekä terveellisten ja turvallisten tilojen näkökulmasta.

Tänä vuonna Naantali on jo joutunut nostamaan lainaa ja ensi vuonna lainaa on suunniteltu otettavan 16,9 miljoonaa euroa. Lainataakka nousee 1 280 euroon per asukas.

– Velkaantumistahti huolestuttaa. Naantalin on rauhoitettava investointitahtia ja panostettava kasvuun ja elinvoimaan, jotta tulorahoitusta saadaan lisää, toteaa Naantalin kaupungin talousjohtaja Heli Lähteenmäki.

Leppäsen ja Lähteenmäen mukaan Naantalin vakaa talous kestää yhden haasteellisen vuoden. Vuoden 2026 aikana kaupungin on kuitenkin luotava yhteinen näkemys, jotta saadaan aikaan sopeuttamispäätöksiä vuodelle 2027 ja käännytään kohti talouden tasapainoa.

– Laadimme vuodelle 2027 sopeuttamisohjelman yhteistyössä henkilöstömme kanssa. Kiihdytämme vapautuvista tiloista luopumista ja tarkastelemme investointiohjelmaa jatkuvasti uudelleen arvioiden, pitkäjänteiseen suunnitteluun pohjaten, Leppänen toteaa.

Myös valtionosuusuudistus vaikuttaa kuntien talouteen, mutta uudistuksen sisällöstä tai aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Naantalin uutta kaupunkistrategiaa 2027–30 laaditaan parhaillaan.

– Työ tehdään laajasti osallistaen, mutta strategisten valintojen tekeminen on lopulta luottamushenkilöiden tehtävä, Leppänen muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)