Miten lemmikkieläinten erityinen asema näkyy kielessä? Miten eläimiä kuvataan faabeleissa eli vertauskuvallisissa eläintarinoissa? Entä kuinka eri ihmiset kuulevat villieläinten ääntelyn?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa uudistunut humanistinen aikakausmedia Soihtu ensimmäisessä teemanumerossaan Ihminen ja luonto. Soihtu on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema media, johon tutkijat kirjoittavat tieteeseen pohjautuvia artikkeleita.

– Iloitsemme uudistuneen Soihdun julkaisusta. Kirjoituksissamme näkyy koko humanististen tieteiden kirjo historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksesta kieli- ja käännöstieteisiin. Vuodessa julkaistaan viisi teemanumeroa, kaksi syksyllä ja kolme keväällä, kertoo Soihdun päätoimittaja, suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi tiedotteessa.

Salmi on tutkinut kirjasuomea 1500-luvulta 1800-luvulle. Hän on erikoistunut Mikael Agricolan teosten kielen tutkimiseen.

Soihdun ensimmäisessä teemassa suomen kielen opettaja ja tutkija Katri Priiki käsittelee omassa tekstissään sitä, miten lemmikkieläinten erityinen asema näkyy kielessä.

Priikin mukaan rikomme tietoisesti kielen normeja, jotta voimme puhua lemmikkieläimistä niiden arvon mukaisesti.

– Yleiskielen normien mukaisesti vain ihmisiin viittaavien hän ja he -pronominien käyttö osoittaa, että lemmikkien asema on erityinen. He ovat monelle perheenjäseniä, jotka jakavat kanssamme kodin ja arjen.

Taidehistorian postdoc-tutkija Reeta Kangas johdattaa lukijan faabeleiden maailmaan. Tekstissään hän pohtii sitä, kuinka faabeleissa eläimet ilmentävät ihmisten luonteenpiirteitä, mutta tarinoiden kuvituksissa eläinhahmot on esitetty lajityypillisemmin.

Viron kielen ja kulttuurin lehtori Eve Mikone pohtii tekstissään, kuulevatko ihmiset villieläinten ääntelyn samalla tavalla ja miten äänien kielentäminen auttaa tunnistamaan ääniä. Miltä kuulostaakaan ketun, hirven ja ahman ääntely?

Joulukuussa julkaistavan syksyn toisen teemanumeron aiheena on tekoäly. Siitä humanisteilla onkin paljon sanottavaa – esimerkiksi kielitieteen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.

– Tyypillisesti mediassa kuullut kaupalliset ja tekniset näkökulmat eivät riitä, jos halutaan oikeasti ymmärtää, kuinka tekoäly mullistaa yhteiskuntaa, Salmi sanoo.

Ihmiset ja luonto -teeman seuraavat jutut julkaistaan 21. ja 28. lokakuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)