Ennaltaehkäisevä työ pitää mielenterveysläheisen kiinni arjessa
Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnanjohtaja Milla Roos toteaa, että läheisen päihteidenkäytön tai mielenterveyshaasteiden lisäksi arki on kuormittavaa usein hyvin monelta taholta. V-S FinFami tukee läheisiä ehkäisemällä uupumista ja vahvistaen perheen voimavaroja.
Roos kertoo, että perheiden hätä on kasvanut viime aikoina, ja keskusteluapua hakevien määrä on alkuvuoden aikana noussut yli 30 prosenttia.
– Ihmiset ovat nyt olleet selvästi enemmän kuormittuneempia, koska kaiken muun lisäksi monella taloustilanne on tiukoilla. Lisäksi yhteiskunnassa vallitsee sellainen epävarmuus, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin henkisesti, Roos toteaa.
Roosin mukaan asiakkaiden parissa on noussut esiin viime aikoina lisääntynyt itsetuhoinen käytös. Hänestä on tärkeää, että läheisille on suunnattu ennaltaehkäisevää työtä sekä paikka minne tulla.
– Heillä on oltava paikka, jossa he voivat puhua ja käsitellä asioita sekä saada vertaistukea, mikä lisäksi vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä.
Roos toteaa psykiatrisen hoidon olevan hyvä asia mielenterveyshaasteita kohtaavalle läheiselle, mutta odotusajat ovat pitkät ja kotoutuminen tapahtuu nopeasti, koska hoitoajat ovat lyhyet.
– Sen jälkeen läheiset tai perhe pyörittävät sitä arkea, joten läheisiä tukeva ennalta ehkäisevä apu vähentää myös sairauspoissaoloja. On tärkeää, että läheiset pysyvät työelämässä, Roos sanoo.
Varsinais-Suomen FinFamissa pyörii 30 ryhmää suunnattuna erilaisille ja eri-ikäisille kohderyhmille, ja niistä saa samalla myös vertaistukea. Lisäksi keskusteluapua on tarjolla Roosin mukaan korkeintaan viikon odotusajalla.
– Kaikki toiminta on maksutonta, eikä läheinen tarvitse diagnoosia tullakseen tänne. Ennemminkin kysymyksenä se, että miten läheinen havahtuu huomaamaan, että myös hänellä on oikeus hakea apua ja huolehtia itsestään.
Roos kertoo, että jopa neljännes lapsista elää jossain vaiheessa perheessä, jossa on mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita.
– Meillä käy myös nuoria, joita kutsumme huolenkantajiksi. Osa heistä on niitä kympin oppilaita, ja kovia suorittajia, sillä he eivät halua kuormittaa perhettä yhtään enempää. Opetamme kaikille läheisille ihan konkreettisia asioita, kuten rajojen asettamista, ja itsestä huolehtimisen merkitystä.
Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt elävät Roosin mukaan tietynlaisen epävarmuudesta muodostuneen sumuverhon alla tulevien eli vuosiin 2026–27 kohdistuvien leikkausten vuoksi. STM:n jakamasta sote-järjestöjen tuista tullaan leikkaamaan kolmannes eli 140 miljoonaa euroa, mutta vielä ei tiedetä mihin se kohdistuu.
– Leikkaukset merkitsevät järjestöille henkilöstön vähentämistä ja näin myös pidempiä odotusaikoja. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsyn vaikeudet kuormittavat perheitä entisestään. Myös nuorten ahdistuneisuus ja itsetuhoisuus näkyvät yhteydenottojen kasvuna.
Roos huomaa, että sote-alalla ei ole enää juurikaan rahoitettu uusia hankkeita tai useat meneillään olevat hankkeet päättyvät.
– Me olemme huolissamme myös mielenterveyskuntoutujien palveluiden saatavuudesta tulevaisuudessa, jos ei ole paikkoja mihin mennä, niin sehän kuormittaa sitten omaisia vain lisää. Olemme jo nyt saaneet nähdä joidenkin yhteistyökumppaneiden häviävän kentältä. Monista eri syistä osan järjestöistä talous on ollut ennestään heikoilla, ja se ei enää kestänyt leikkauksia.
Marianne Rovio