Väitös: Formiiniproteiinit avaavat uusia näkökulmia syövän hoitoon
FM Minna Peipon väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aktiinitukiranka ja formiiniproteiinit vaikuttavat syöpäsolujen toimintaan ja taudin etenemiseen melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä.
Vuosikymmenten aikana tehty syöpätutkimus on auttanut ymmärtämään syöpien monimuotoista ja etenevää tautikuvaa. Tutkimusten myötä syöpien hoidot ja potilaiden ennusteet ovat merkittävästi parantuneet. Syöpähoidot kuitenkin menettävät usein tehoaan sairauden edetessä, ja osa kasvaimista ei reagoi lainkaan lääkehoitoon. Syynä näihin haasteisiin ovat esimerkiksi kasvaimien suuri mutaatiokuorma ja syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky lääkeaineelle.
Peipon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin syöpäsoluja aktiinitukirangan ja erityisesti formiiniproteiinien kautta ja osoitettiin, että DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät runsaammin tutkituissa syöpäkudoksissa kuin vastaavissa hyvänlaatuisissa kasvaimissa tai terveessä kudoksessa ja vaikuttavat syöpäsolujen toiminnallisuuteen.
Solujen normaalin toiminnan kannalta on välttämätöntä, että solun aktiinitukirankaa sekä sen eri rakenteita ja toimintaa säädellään tarkasti. Yksi säätelystä vastaava proteiiniperhe on formiinit, joihin ihmisellä kuuluu 15 jäsentä.
– Formiinit osallistuvat solulle merkityksellisiin toimintoihin, kuten solujen jakautumiseen, aktiinista riippuvaiseen soluviestintään ja solujen liikkumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että formiinit liittyvät usein syövän kehittymiseen ja taudin etenemiseen, mutta lisää tietoa tarvitaan formiinin ja syövän yhteydestä sen eri alatyypeissä, kertoo Peippo tiedotteessa.
Peipon väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin eri formiinien ilmentymistä sekä niiden vaikutusta syöpäsolujen toimintaan kahdessa eri syöpätyypissä: ihon melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä.
Tutkimuksissa osoitettiin, että FHOD1-formiinin ilmentyminen on korkeampaa melanoomassa kuin hyvänlaatuisissa luomissa, ja FHOD1 on osallisena syöpäsolujen jakautumisen ja liikkumisen säätelyssä. Se vaikutti myös kasvaimen kasvuun hiirimallissa.
HER2-positiivisessa rintasyövässä tutkijat pystyivät osoittamaan DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinien ilmentymistasojen olevan yhteydessä HER2-kasvutekijäreseptori geenin (ERBB2:n) ilmentymisen kanssa ja liittyvän syövän huonompaan ennusteeseen. Kyseiset formiinit vaikuttavat syöpäsolujen liikkumis- ja invaasiokykyyn, ja lisäksi niiden osoitettiin toimivan osana HER2-proteiiniin liittyvää soluviestintää.
Tutkimusten perusteella DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät enemmän syöpäkudoksissa kuin hyvänlaatuisessa kasvaimessa tai normaalikudoksessa, ja näin ollen lisäselvitykset niiden hyödyntämisestä ennusteellisina biomerkkiaineina ovat paikallaan.
– Osoitimme tutkimuksissa myös formiinien osallistuvan syöpäsolujen toimintojen säätelyyn lääkehoidollisesti tärkeiden signalointireittien kautta. Tämä soluviestintään osallistuminen tekee niistä potentiaalisia lääkekehityksen kohdemolekyylejä. Niiden tarkempi ymmärtäminen voikin siis avata uusia mahdollisuuksia entistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseen, selittää Peippo.
Peippo esittää väitöskirjansa FORMINS DAAM1, FHOD1 AND INF2 in Melanoma and HER2-Positive Breast Cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17. lokakuuta kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10).
Vastaväittäjänä on dosentti Kirsi Rilla (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori, LT Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)