Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan joka viides (21 %) lapsi altistuu verkossa tahtomattaan itsetuhoisuutta ja sotaa käsitteleville sisällöille. Yli puolet (54 %) lapsista kertoo kohdanneensa ikävää tai pelottavaa sisältöä verkossa.

Mitä enemmän lapset viettävät aikaa verkossa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he kohtaavat epäsopivaa, pelottavaa tai ahdistavaa sisältöä.

Kyselyyn vastanneista lapsista 63 prosenttia kertoo viettävänsä päivittäin vähintään kaksi tuntia ruutujen ääressä. Lapsista 13 prosenttia arvioi käyttävänsä ruutua yli viisi tuntia päivässä.

Itsetuhoisuutta sisältävälle materiaalille altistui tahattomasti kolme prosenttia 9–10-vuotiaista, mutta jo 35 prosenttia 13–15-vuotiaista.

– Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata, millaisia sisältöjä lapset kuluttavat verkossa. Ruutuaikaa ei tule tarkastella irrallisena ilmiönä, vaan osana laajempaa lapsen hyvinvoinnin ja arjen kokonaisuutta, sanoo Pelastakaa Lasten digitaalisen hyvinvoinnin tiimivastaava Lauri Sundberg tiedotteessa.

Pelastakaa Lapset selvitti 9–15-vuotiaiden kokemuksia heidän näkemästään, kokemastaan sekä tekemästään verkkoväkivallasta. Kyselyyn vastasi 1 002 lasta. Selvityksen perusteella lapsiin kohdistuvan verkkoväkivallan yleisimmät muodot ovat ulkopuolelle jättäminen keskusteluryhmistä, kiusaaminen, haukkuminen ja pilkkaaminen.

Verkkoturvallisuuden kokemusta uhkaaviksi tekijöiksi lapset listasivat epäluotettavat ja vahinkoa aiheuttavat ihmiset, kiusaamisen ja muun väkivallan, haitalliset sisällöt sekä muut haitalliset asiat, kuten virukset, huumeiden myynnin ja yksityisyydensuojan loukkaukset.

Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista 13–15-vuotiaista kertoi hakeutuneensa verkossa tietoisesti sotasisältöjen pariin, ja useampi kuin joka kymmenes oli etsinyt itsetuhoisuutta käsittelevää sisältöä.

– Lasten kohdalla on vaarana, että sota- ja itsetuhoisuussisältöjen seuraaminen vääristää maailmankuvaa, heikentää tulevaisuususkoa sekä vahvistaa kielteistä kuvaa ihmisistä ja maailmasta. Siksi on tärkeää, että aikuiset tietävät, mitä lapset tekevät verkossa, Sundberg sanoo.

Lapset eivät ole verkossa vain passiivisia kohteita, vaan myös todistajia, tekijöitä ja toimijoita. Lapset syyllistyvät itsekin verkkoväkivaltaan sulkemalla muita ulos sekä kiusaamalla ja pilkkaamalla.

Lasten vastauksista löytyy viitteitä kovuutta normalisoivista asenteista. Pojat olivat moninkertaisesti tyttöjä enemmän samaa mieltä sellaisten asenneväittämien kanssa, kuten ’pojat eivät saa olla herkkiä’ (14 % vs. 3 %) ja ’on ok jakaa tappeluvideo netissä’ (10 % vs. 3 %).

– Pahimmillaan verkko voi normalisoida vahingollisia käyttäytymismalleja sekä hämärtää empatian ja vastuun rajoja. Erityisen huolestuttavaa on, jos lapsi viettää verkossa useita tunteja päivässä altistuen haitallisille sisällöille, eikä hänellä ole lähipiirissään sellaista aikuista, jonka kanssa voisi käsitellä niiden herättämiä ajatuksia ja moraalikysymyksiä, Sundberg sanoo.

Joka kymmenes poika raportoi kiusanneensa tai haukkuneensa netissä, kun tytöistä vastaava osuus oli yli puolet pienempi (4 %). Tyttöjä kiusataan ja pilkataan verkossa kaksi kertaa enemmän kuin poikia.

Selvityksen mukaan vähemmistöihin kuuluvat lapset viettävät enemmän aikaa ruutujen äärellä, kohtaavat enemmän verkkoväkivaltaa ja saavat vähemmän tukea vanhemmiltaan kuin muut vastaajat.

Niistä lapsista, joiden perheissä on jatkuvasti taloudellisia huolia, 80 % kertoo kohtaavansa jatkuvasti, usein tai joskus jotain pelottavaa tai ikävää verkossa. Näistä lapsista 40 prosenttia koki, että vanhempi ei auta heitä pysymään turvassa verkossa, kun koko vastaajajoukosta samoin koki vain joka kymmenes.

– Lapsen kokema verkkoväkivalta on aina otettava vakavasti ja siihen on puututtava. Vanhempien kiinnostuksella, tuella ja välittämisellä on valtava merkitys. Ammattilaisten puolestaan on tärkeää tunnistaa erilaiset haavoittuvuudet ja vahvistaa lasten kykyä toimia turvallisesti verkossa. Myös teknologiayritysten tulee kantaa vastuunsa rajoittamalla lasten pääsyä haitallisiin sisältöihin ja yhteisöihin, Sundberg sanoo.

Ole kiinnostunut lapsen mediankäytöstä. Uskalla kysyä ja keskustella myös vaikeista ilmiöistä ja aiheista lapsesi kanssa.

Näytä esimerkkiä omalla toiminnallasi. Tarkastele kriittisesti, millaista mallia annat digin äärellä.

Luokaa perheelle digisäännöt. Yhdessä luotuihin, hyvinvointia tukeviin sääntöihin on kaikkien helpompi sitoutua.

Tunnista ja tunnusta digin hyvät puolet. Ole kuitenkin tietoinen digitaalisiin ympäristöihin liittyvistä riskeistä ja ota ne myös puheeksi lapsen kanssa.

Pelastakaa Lapset kysyi keväällä 9–15-vuotiailta heidän näkemästään ja kokemastaan verkkoväkivallasta. Aineisto kerättiin kahdella kyselytavalla, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1 002 lasta. Lapsista 373 vastasi paneelikyselyyn, jossa kutsuttiin vanhempia välittämään kyselylinkki lapsilleen. 629 lasta vastasi avoimeen verkkokyselyyn, jota levitettiin valtakunnallisesti mm. kouluille ja nuorten kanssa toimiville tahoille.

Selvityksen tavoitteena on nostaa lasten ääni keskiöön ja tarjota tietoa ja suosituksia, jotka tukevat vanhempia, ammattilaisia, päättäjiä ja teknologiayrityksiä, jotta lasten oikeudet turvallisiin digitaalisiin ympäristöihin voidaan turvata entistä paremmin.

Verkkoväkivalta tarkoittaa väkivaltaista, vahingoittavaa tai loukkaavaa toimintaa, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Sitä voi olla esimerkiksi ahdistava ja pelottava mediakuvasto, kuten kuvat ja videot sodasta, väkivallasta, ja itsetuhoisuudesta. Verkkoväkivalta voi pitää sisällään myös toimintaa, kuten pilkkaamista, kiusaamista ja vihapuhetta tai muuta mieltä järkyttävää sisältöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)