Kuluneiden kymmenen toimintavuotensa aikana Lounais-Suomen Jätehuolto on tehnyt aktiivisesti työtä myös kiertotalouden kehittämisen eteen. Yhtiö tekee lakisääteistä ympäristökasvatustyötä sekä jäteneuvontaa, esimerkiksi kouluvierailuilla ja yleisötapahtumissa.

– Pyrimme siihen, ettei käyttökelpoista tavaraa luokiteltaisi jätteeksi. Kierrättäminen ei ole pakkopullaa, vaan etuoikeus, sanoo LSJH:n ympäristökouluttaja Joonatan Stenwall.

Asukkaiden kierrätysaktiivisuus sekä ympäristötietoisuus ovat kasvaneet. Lounais-Suomen Jätehuollon lajitteluasemilla kirjataan yli 300 000 asiakaskäyntiä vuodessa, minkä lisäksi eri neuvontatapahtumissa kohdataan vuosittain noin 20 000 alueen asukasta. Jätteiden lajittelu herättää paljon kysymyksiä, erityisesti ohjeistusten muuttuessa.

– Usein meiltä kysytään esimerkiksi saako rikkinäisen juomalasin lajitella lasipakkausten keräykseen. Ei saa. Juomalasi on sekajätettä. Lasipakkauksiin lajitellaan ainoastaan pakkauslasia eli elintarvikkeiden tai kosmetiikan mukana tulleita lasipurkkeja tai -pulloja, joissa on ollut kansi tai korkki, Stenwall kertoo.

Tämä johtuu siitä, että pakkauslasilla ja esimerkiksi juomalasilla on eri sulamispisteet. Sulamaton juomalasi jää lasimassa sekaan niin, ettei massaa pystytä uudelleenkäyttämään. Myös esimerkiksi keramiikkaa olevat astiat lajitellaan sekajätteenä.

– Myös eri muovituotteiden lajittelu muovinkeräykseen herättää kysymyksiä. Muovituotteiden keräykseen kuuluvat ainoastaan muovista valmistetut pakkaukset. Esimerkiksi ämpärit, lelut ja muoviputket kuuluvat sekajätteeseen, Stenwall sanoo.

Ohjeistus muovipakkausten puhdistamisesta on muuttunut. Pakkauksia ei tarvitse erikseen huuhdella, vaan riittää että pakkaus on tyhjä. Esimerkiksi marinoidusta pakkauksesta voi kaapia marinadin.

– Myöskään kartonkipakkauksissa olevia kiinteitä korkkeja ei tarvitse irrottaa ennen lajittelua, Stenwall sanoo.

Lääkkeiden läpipainopakkaukset, joissa on muovia ja ohut alumiinikerros kuuluvat muovipakkauksiin, kokonaan metalliset metallinkeräykseen.

– Ohjeita kierrättämiseen löytyy esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivujen Jätteiden ABC-palvelusta. Se kertoo suoraan, mihin mikäkin jäte kuuluu, Stenwall sanoo.

Stenwall korostaa talkoohengen merkitystä kierrättämisessä. Tärkeää on, että jokainen osallistuu ja tekee oman osuutensa.

– EU asettaa kierrätysastetavoitteet jäsenvaltioille. Suomi ei ole kärjessä ja erityisesti kierrätysmuovin osalta olemme pahasti jäljessä. Maksamme takkuavasta muovinkierrätyksestä joka vuosi EU:lle sakkoa suurin piirtein 90 miljoonaa euroa sakkoa jäsenmaksun korotuksena, hän kertoo.

Kotona kannattaa raivata tilaa jätteille. Kaikkia jätteitä ei tarvitse sijoittaa keittiöön, vaan esimerkiksi paperijätteitä voi säilyttää varastossa tai eteisessä.

– Kun kierrätät, säästät luonnonvaroja myös tuleville sukupolville, Stenwall sanoo.

Tilda Karus