Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tulos nousi tammi–kesäkuun osalta positiiviseksi, noin 51,5 miljoonaan euroon. Erityisesti hyvinvointialueen palvelutuotannon nettomenojen (toimintakate) maltillinen kehitys, ennakoitua matalampana toteutuneet rahoituskulut ja poistot sekä korkeampana toteutuneet osingot ja korkotuotot ovat vaikuttaneet tuloksen muodostumiseen suotuisasti. Valtion rahoitus on toteutunut talousarvion mukaisesti, toteuma oli 1 166 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 12,7 prosenttia.

Palvelutuotannon nettomenojen toteuma tammi–kesäkuulta oli 1 087 miljoonaa euroa ja alitti talousarvion mukaisen normaalikertymän toteumaprosentin ollessa 49,2. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden nettomenot ovat toteutuneet samassa tasossa.

Nettomenojen kasvun pysähtymiseen on vaikuttanut erityisesi Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman (Tuta) toimenpiteet, joilla on pyritty taittamaan menojen kasvua ja parantamaan tulosta alijäämien kattamiseksi. Nettomenojen tasoa tammi–kesäkuun osalta voidaan pitää hyvänä sillä samanaikaisesti sekä ostopalvelujen hinnankorotukset, yleissitovat palkankorotukset sekä palvelutarpeen kasvu ovat lisänneet painetta menojen kasvulle.

Nettomenojen kehityksen tarkastelussa toimintatuotot ovat toteutuneet kesäkuun loppuun mennessä talousarvioon nähden alavireisesti toteuman ollessa 194 miljoonaa euroa ja toteumaprosentin 48,1. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden tuotot ovat kasvaneet 7,5 prosenttia. Tuottojen alavireistä kehitystä osaltaan kompensoi samanaikaisesti toimintakulujen alittuminen talousarviosta toteuman ollessa 1 280 miljoonaa euroa ja toteumaprosentin 49,0. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kulujen kasvu on ollut vain 0,9 prosenttia.

Tammi-kesäkuussa investointimenot olivat yhteensä 32 miljoonaa euroa, talousarvion toteumaprosentin ollessa 33,9. Laite- ja kalustohankintojen investointimenot olivat 10,2 miljoonaa euroa, rakentamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin käytettiin 19,7 miljoonaa euroa sekä muihin investointeihin 2,1 miljoonaa euroa. Investointien toteuma painottuu tyypillisesti loppuvuoteen. Investointien toteuman alavireisyyttä selittää se, että valtioneuvoston myöntämä muutettu lainanottovaltuus vuodelle 2025 varmistui tammikuun lopussa ja ministeriöiden hyväksynnät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmille saatiin vasta maaliskuussa.

Tammi–kesäkuussa hyvinvointialueen maksuvalmius on ollut hyvä. Tulorahoitus on riittänyt investointien rahoittamiseen ja rahoitusylijäämä on asettunut 47 miljoonaan euroon. Lainakannan muutokset ja muut maksuvalmiuden muutokset huomioiden kassavarojen muutos asettui 102 miljoonaan euroon. Tämän hetken arvion mukaan lyhyt- ja pitkäaikaiselle lisärahoitukselle on tarvetta syksyllä.

Tilikauden tuloksen ennakoidaan asettuvan talousarvion mukaiselle tasolle noin 55,2 miljoonaan euroon. Tulosennuste on pysynyt edellisen osavuosikatsauksen tasossa. Loppuvuonna menojen kasvun ennakoidaan toteutuvan ensimmäistä vuosipuoliskoa suurempana, joka osaltaan maltillistaa loppuvuoden tuloskehitystä verrattaessa sitä tammi-kesäkuun tulokseen. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen ennakoidaan toteutuvan ensimmäistä vuosipuoliskoa suurempana.

Hyvinvointialueen tulos on noussut positiiviseksi kuluvan vuoden aikana ja talous isossa kuvassa elpyy ennakoidusti mutta ei riittävän nopeasti lain mukaiseen alijäämien kattamisajankohtaan nähden. Alijäämien kattaminen ensi vuoden aikana edellyttäisi hyvinvointialueelta noin 200 miljoonan euron sopeutuksia, joka toteutuessaan vaarantaisi laajasti hyvinvointialueen palvelut. Aluehallitus päätti lisärahoituksen hakemisesta kokouksessaan 24. kesäkuuta.

Lisärahoituksen myötä sopeutustarve ensi vuodelle maltillistuisi ja palvelut pystyttäisiin turvaamaan sopeutusten rinnalla. Mikäli lisärahoitusta ei myönnettäisi, hyvinvointialueelle voitaisiin mahdollisesti myöntää lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Lisäajan myöntäminen edellyttää lakimuutosta, josta maan hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle syksyn aikana. Sääntely tulisi voimaan arviolta kevään 2026 aikana.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotto on edennyt aikataulussa ja käyttöönotto sote-palveluissa ja ikääntyneiden palveluissa on loppusuoralla.

Palveluverkon toimeenpano on edennyt vaiheittain toteuttaen palveluverkkopäätöksen periaatteita. Palveluverkon toimeenpanoon liittyy erilaisia tilajärjestelyitä, joita valmistellaan ja toteutetaan kuluvan vuoden aikana.

TYKS-sairaalapalveluissa useilla operatiivisilla aloilla hoitotakuun ylittävien potilaiden määrä on pienentynyt. Parhaana esimerkkinä on neurokirurgia, jossa saavutettiin hoitotakuun mukainen tilanne.

Ikääntyneiden palveluissa strateginen hanke ikääntyneiden palveluketju ja palvelurakenteen keventäminen on edennyt suunnitelman mukaisesti ja palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon valmistelua on viety eteenpäin. Viime vuoteen verrattuna palveluiden saamisessa on nähtävissä positiivista muutosta. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen yli 90 päivää odottaneita ei ole ja odottajien määrä on viime vuoden vastaava aikaa selkeästi pienempi. Yhteisöllisen asumisen asiakasmäärä on kasvanut muun muassa alkuvuonna toteutetun kilpailutuksen myötä.

Pelastuslaitos on saavuttanut toimintavalmiusajalle asetetun 50 prosentin minimivaatimuksen kaikissa riskiluokissa. Tulosalueen resurssiohjaus on kehittynyt hyvin – henkilöstövajauksesta johtuvat ylityöt on pystytty toisella osavuosijaksolla minimoimaan aiempaa paremmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)