Nuoret ja nopeasti kasvavat yritykset sijaitsevat useimmiten kaupungeissa, mutta näitä gaselleiksi kutsuttuja yrityksiä on myös maaseudulla. Gaselliyritykset ovat tärkeitä alueiden yrityskentän uudistumiselle, elinvoimalle sekä työllisyydelle.

Innovaatiot ja yritysten kasvu yhdistetään usein kaupunkeihin, mutta talouden mittakaavatekijät eivät yksinään määritä gaselliyrityksien esiintymistä. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa tehty tuore tutkimus tarkastelee gaselliyritysten alueellista esiintyvyyttä Suomessa.

– Gaselliyritysten määrä väestöön suhteutettuna oli kaupungeissa selvästi suurempi kuin maaseudulla, mutta toisaalta maaseutumaisilta alueilta löytyi useita kuntia, joissa oli nuoria ja nopeasti kasvavia yrityksiä, toteaa Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara tiedotteessa.

Maaseudulla havaittiin suurta kunta- ja aluekohtaista vaihtelua. Esimerkiksi ydinmaaseudulla sijaitsevissa Nivalassa, Tervolassa, Raaseporissa ja Kauhavalla on muuta maaseutua enemmän gaselliyrityksiä suhteessa väestöön.

– Gaselliyritykset keskittyvät hyvin saavutettaviin kaupunkiseutuihin, joissa asuu paljon nuoria ja työikäisiä sekä koulutettuja ja joissa on hyvät koulutusmahdollisuudet. Kaupungeissa gaselliyrityksiä oli esimerkiksi ohjelmisto- ja konsultointialalla, maaseudulla kuljetuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja maataloudessa, havainnollistaa projektitukija Pauliina Björk.

– Suomi on globaalisti tarkasteltuna harvaan asuttu maa. Siksi on tärkeää ymmärtää nopean kasvun dynamiikkaa myös kaupunkialueiden ulkopuolella. Suomessa on nopeaan kasvuun kykeneviä erikokoisia yrityksiä, erilaisilla alueilla ja monentyyppisillä toimialoilla, toteaa Oulun yliopiston kasvun johtamisen professori Matti Muhos.

Suomalaisella vuosien 2015–21 Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistolla toteutettu tutkimus selvitti aluetekijöiden yhteyttä nuorten yritysten nopeaan kasvuun. Siinä tutkittiin kasvua yrityksen viiden ensimmäisen elinvuoden aikana kuntatasolla. Aluetekijät sisälsivät esimerkiksi väestörakennetta, väestön saavutettavuutta, väestön koulutusta ja oppilaitosten läheisyyttä sekä yritysten toimialarakennetta kuvaavia muuttujia. Tutkimus kattoi koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.

Nuorten, alle viisivuotiaiden yritysten kasvua tutkittiin suhteessa sekä liikevaihtoon että henkilömäärään. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista gaselliyrityksen määritelmää.

– Määritelmät laajennettiin kattamaan myös alle kymmenen hengen mikroyritykset, jotka useimmiten on jätetty gasellitutkimusten ulkopuolelle. Näin pääsimme paremmin käsiksi yritysten alkuvaiheen kasvuun ja kasvuun erityyppisillä alueilla, sanoo Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn tutkimusjohtaja Martti Saarela.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)