Työmatkapyöräilijöille sattuu nykyään lähes puolet enemmän vahinkoja kuin vielä kymmenen vuotta sitten, selviää LähiTapiolan työmatkavahinkojen aineistosta. Useimmat tapaturmat johtuvat kiireestä ja liiallisista tilannenopeuksista – ja olisivat vältettävissä vauhtia pudottamalla, arvioivat LähiTapiolan työturvallisuuden ja henkilöriskienhallinnan asiantuntijat.

LähiTapiolan tilastojen mukaan työmatkapyöräilijöille sattui viimeisen 12 kuukauden aikana yli 2 100 vahinkoa. Vielä vuonna 2015 niitä oli vain reilut 1 400. Kaiken kaikkiaan Suomessa sattui työmatkatapaturmia yhteensä 24 000 vuonna 2024, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista. Näistä suunnilleen viidennes, eli noin 5 000, tapahtui polkupyöräilijöille. Eniten työmatkatapaturmia sattuu jalankulkijoille.

LähiTapiolan asiantuntijoiden mukaan syitä työmatkapyöräilijöiden tapaturmien lisääntymiseen on monia.

‒ Työsuhdepyörät ovat yleistyneet, sähköpyörillä ajetaan kovempaa, liukkaita ja haastavia pyöräilykelejä on enemmän, kun pyöräilysesonki on monella pidentynyt. Toisaalta myös kynnys ilmoittaa työmatkalla tapahtuneista tapaturmista on paremman tietoisuuden myötä madaltunut ja siksi heijastelee myös tilastoihin, arvioi LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Timo Orava tiedotteessa.

‒ Vuosi 2020 erottuu kymmenen vuoden aikajanalla. Silloin pyöräilyvahinkojen osuus kaikista työmatkatapaturmista oli suurimmillaan: moni ehkä kulki työmatkat pyörällä, kun halusi välttää Covid-tartuntaa julkisissa kulkuvälineissä, pohtii LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen.

Pyöräilyvahinkoja tapahtuu eniten suosituimpina fillarointiajankohtina eli kesäkuukausina ja alkusyksystä. Elokuussa lähes 40 prosenttia tapaturmista sattuu juuri pyöräilijöille, siinä missä jalankulkijoille vain 32 prosenttia. Myös lokakuu erottuu kuukausista.

‒ Lokakuussa tiet voivat olla kylmien öiden jälkeen liukkaita ja samalla aamut ovat jo pimeitä. Jos tilannenopeutta on liikaa, ei pyöräilijä välttämättä ehdi reagoida näissä olosuhteissa yhtä hyvin yllättäviin tilanteisiin, Kaukiainen sanoo.

Valtaosa työmatkapyöräilijöille tapahtuvista tapaturmista on lieviä ja aiheuttaa korkeintaan kolmen päivän työkyvyttömyyden.

‒ Tyypillisiä ovat ruhjeet ja haavat käsissä ja polvissa, vakavammissa tapauksissa tulee myös murtumia. Lähes joka kymmenes pyöräilijän työmatkatapaturma on sen verran vakava, että siitä aiheutuu kuukauden mittainen tai pidempi työkyvyttömyys, kertoo Kaukiainen.

Sähköpyöräilijöiden keskuudessa on myös sellaisia työmatkan taittajia, joiden fyysinen kunto ei välttämättä ole kovin hyvä.

‒ Monet sähköpyörät ovat raskastekoisia, jolloin myös kaatuessa tai yhteentörmäyksessä voi tulla pahempaa jälkeä. Lisäksi on hyvä muistaa, että reagointikyky liikenteessä heikkenee iän myötä. Myös pitkän pyöräilytauon jälkeen kannattaa tuntumaa hakea rauhallisesti, Kaukiainen muistuttaa.

Liikenteessä voi myös tulla vastaan kaikkea yllättävää. LähiTapiolan työmatkavahinkokuvausten perusteella sähköpyörällä on törmätty myös peuraan.

‒ Kaikista riskeistä huolimatta pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomat ja heijastuvat työssä jaksamiseen ja pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia, Kaukiainen ja Orava muistuttavat.

Varaa riittävästi aikaa työmatkaan ja tarkista sää etukäteen. Useimmat onnettomuudet johtuvat kiireestä ja liiallisista tilannenopeuksista.

Ennakoi ja hidasta vauhtia risteyskohdissa, tunneleissa ja osuuksilla, joissa et näe pitkälle ja joissa voi olla liukasta.

Havainnoi herkeämättä muuta liikennettä ja huomioi kanssaliikkujat. Moni jalankulkija ja koiranulkoiluttaja kulkee vastamelukuulokkeet korvilla, eikä välttämättä kuule pyöräilijän lähestymistä. Soita kelloa hyvissä ajoin.

Älä osallistu etäpalaveriin pyörän selästä. Jos pomo soittaa tai puhelimesta pitää jotain tarkistaa, pysähdy tien reunaan.

Pyöräilykypärä on helppo ja halpa keino lisätä pyöräilyn turvallisuutta ja lieventää vammojen vakavuutta. Liikenneturvan mukaan 58 prosenttia pyöräilijöistä käytti kypärää vuonna 2024.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)