Kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa.

Naiset olivat jälleen miehiä aktiivisempia: naisista äänesti ennakkoon 30,9 prosenttia ja miehistä 25,4 prosenttia. Erityisesti eläkeläiset tyypillisesti hyödyntävät ennakkoäänestystä.

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli kunnittain ja maakunnittain merkittävästi. Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon, mutta 36 kunnassa jäätiin alle 25 prosentin. Ääripäissä oli useita samoja kuntia kuin vuoden 2021 vaaleissa.

Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %

Heikoimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Korsnäs – 14,6 % Pyhäranta – 19,5 % Mustasaari – 19,8 % Pornainen – 20,0 % Mäntsälä – 20,1 % Pedersöre – 20,4 % Vantaa – 21,2 % Maalahti – 21,8 % Oulu – 21,8 % Laitila – 21,9 %.

Ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa ennakoi lopullista äänestysprosenttia. Esimerkiksi monissa Pohjanmaan ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa, kuten Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli selvästi erikokoisissa kunnissa, joskin myös kuntakokoluokkien sisällä kuntien väliset äänestysaktiivisuuden äärivaihtelut voivat olla suuria.

Mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 34,0 prosenttia äänioikeutetuista ja 2 000–5 000 asukkaan kunnissa 32,5 prosenttia. Näissä kokoluokissa nähtiin myös vaalien ääripäät: pienimmän ennakkoäänestysprosentin kunta oli Korsnäs (14,6 %) ja suurimman Kolari (54,9 %).

Keskikokoisissa, 5 001–10 000 asukkaan kunnissa keskiarvo oli 30,3 prosenttia ja 10 001–20 000 asukkaan kunnissa 28,6 prosenttia. Isommissa, 20 001–50 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 27,0 prosenttia, ja 50 001–100 000 asukkaan kunnissa 28,0 prosenttia. Yli 100 000 asukkaan suurissa kaupungeissa ennakkoäänestysprosentti jäi keskimäärin 27,5:een.

Ero aktiivisuudessa pienimpien ja suurimpien kuntien välillä on merkittävä: ero alimman ja ylimmän kokoluokan välillä on 6,5 prosenttiyksikköä.

Suurista pormestarikaupungeista Tampereella on ennakkoäänestetty ahkerimmin (33,1%), Turussa äänestämässä on tähän mennessä käynyt 30,8 ja Helsingissä 30,4 äänioikeutetuista.

Maakunnista vilkkainta äänestäminen oli Lapissa, jossa ennakkoon äänesti 32,3 prosenttia äänioikeutetuista. Myös Etelä-Pohjanmaalla (32,0 %) ja Pirkanmaalla (31,2 %) jäätiin vain hieman alle Lapin tason.

Vähäisintä ennakkoäänestys oli Pohjanmaalla (24,6 %), Kymenlaaksossa (24,9 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (25,2 %). Yksittäisistä kunnista korkein aktiivisuus mitattiin Kolarissa (54,9 %) ja matalin Korsnäsissä (14,6 %). Keskimääräinen ennakkoäänestysprosentti oli koko maassa 28,2.

Kuntavaaleissa oli käytössä yhteensä 958 ennakkoäänestyspaikkaa. Äänestää saattoi kirjastoissa, kaupungintaloilla, virastoissa ja kauppakeskuksissa sekä liikkuvissa äänestyspisteissä – busseissa, saaristolautoilla ja jopa laskettelurinteessä.

– Kunnat ovat tehneet jälleen arvokasta työtä sen eteen, että äänestäminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja saavutettavaa. On hienoa, että monipuoliset äänestyspaikat ja kiinnostus vaikuttaa oman kunnan asioihin näkyvät aktiivisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Esimerkiksi TOP 10 eniten ennakkoäänestyskunnissa Kolarissa, Pellossa ja Kustavissa on voinut äänestää myös äänestysautossa. Savukoskella puolestaan äänensä pystyi jättämään myös Sandran puodissa.

Kunnissa oli tarjolla keskimäärin kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta vaihtelu oli suurta. Helsingissä paikkoja oli 35, kun taas 114 kunnassa ennakkoäänestys järjestettiin yhdessä paikassa.

– Erityisesti pitkien etäisyyksien kunnissa, joissa on ollut käytössä äänestysbussi tai vastaava, on todennäköisesti nostanut erityisesti monien Lapin kuntien ennakkoäänestysaktiivisuutta.

Suomalaiset kokevat äänestämisen tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa oman kunnan asioihin, ja äänestysvarmuus on korkeinta johtavassa asemassa olevilla, yliopistotutkinnon suorittaneilla, kunnassa yli 20 vuotta asuneilla, kunnallisessa organisaatiossa työskentelevillä sekä usean aikuisen talouksissa asuvilla. Myös ruotsinkieliset ja naiset ilmoittavat tavanomaista suurempaa äänestysvarmuutta Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksessa syksyllä.

Epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet, yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueilla asuvat.

Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, suomalaisten kiinnostus aluevaaleja kohtaan oli heikompaa myös syksyllä toteutetussa Kuntalaistutkimuksessa. Samaa näyttää aluevaalien ennakkoäänestysprosentti 27 prosenttia, joka on 1,2 prosenttiyksikköä kuntavaaleja alhaisempi.

– Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta. Vaalien tulos vahvistetaan 16. huhtikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)