Vantaalla 11,5 prosenttia väestöstä sai viime vuonna perustoimeentulotukea. Vajaa kolmasosa saajakotitalouksista oli tulottomia. Tiedot selviävät Kelan perustoimeentulotukitilastosta 2024.

Viime vuonna Kela maksoi perustoimeentulotukea 6,3 prosentille Suomessa asuvista. Tuen saamisen yleisyys vaihtelee kuntakohtaisesti. Kunnan väestömäärään suhteutettuna perustoimeentulotuen saajia oli vuonna 2024 eniten Vantaalla, jossa 11,5 prosenttia väestöstä sai perustoimeentulotukea. Pienin saajien väestöosuus oli Pyhännällä ja Ruskossa. Niissä vain 1,2 prosenttia kunnan väestöstä oli perustoimeentulotuen saajia.

Eniten perustoimeentulotukia maksettiin Helsinkiin (145 miljoonaa euroa, 17,6 % kaikista maksuista) ja vähiten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (5 miljoonaa euroa, 0,6 % kaikista maksuista).

Perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä oli 20–24-vuotiaat miehet. Toimeentulotuen saaminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 70-vuotiaissa.

– Nuoret miehet ovat hieman nuoria naisia yleisemmin työn ja koulutuksen ulkopuolella, mikä näkyy myös perustoimeentulotuen tarpeessa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen tiedotteessa.

Yksittäiselle saajakotitaloudelle maksettiin vuoden 2024 aikana keskimäärin 528 euroa kuukaudessa.

Viime vuonna perustoimeentulotukea sai yhteensä 77 300 tulotonta kotitaloutta, mikä on 31 prosenttia kaikista saajakotitalouksista. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1–3 (49 500 kotitaloutta), kun tukikuukausien lukumäärä on päätelty kotitalouden tilastovuoden viimeisen perustoimeentulotuen maksun perusteella.

Tulottomilla saajakotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ollut mitään tuloja tai jotka saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia, kuten asumistukea.

– Perustoimeentulotuki on kahdelle kolmasosalle saajista osa toimeentuloa ja tuki auttaa välttämättömistä menoista selviytymisessä. Perustoimeentulotuki on vajaalle kolmannekselle saajista pääasiallinen toimeentulon lähde, koska syystä tai toisesta he eivät saa ensisijaisia etuuksia, Jauhiainen sanoo.

Saajakotitalouksien määrään suhteutettuna eniten tulottomia perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli Etelä-Karjala hyvinvointialueella (34,8 % kaikista alueen saajakotitalouksista).

Huhtikuussa voimaan tullut laki rajoittaa Kelan mahdollisuuksia hyväksyä kuntakohtaisia enimmäisrajoja ylittäviä asumismenoja ilman erityistä perustetta. Jos hakijan asumismenot ylittävät kunnassa hyväksyttävän rajan, Kela kehottaa hakijaa etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden sisällä. Hakija voi jäädä nykyiseen asuntoonsa, mutta tällöin hän maksaa itse asumismenojen ja kuntakohtaisen rajan väliin jäävän erotuksen.

Viime vuoden aikana Kela ohjasi 33 000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa. Eniten ohjauksia annettiin Helsingissä (5 900 kotitaloutta), vähiten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (200 kotitaloutta).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)