Yliopistokaupunki Turkua ei ehkä mielletä ihan samalla tavalla teekkarikaupungiksi, kuin vaikkapa Espoota tai Tamperetta. Tosiasiassa Turusta löytyy kuitenkin suomalaista teekkarikulttuuria jo itsenäisyytemme alkuvuosista lähtien, yli sadan vuoden takaa.

Paikallista teekkarielämää ylläpiti pitkän pätkän yksinään Åbo Akademin kemian ylioppilaiden ja teekkarien yhdistys, joka perustettiin jo vuonna 1923.

– Turkuhan on Suomen kaupungeista se, jossa on pisimpään yhtäjaksoisesti ollut teekkariyhdistys. Meillä ei ole vanhinta yhdistystä, mutta koska Aallon yhdistykset ovat siirtyneet Espooseen, niin heillä lähti laskut alusta.Meillä tämä kulttuuri juontaa pitkälle, painottaa Turun Teekkarikomission kulttuurikomissaari Roosa Varjonen.

Vuosituhannen vaihteessa teekkarikiltojen määrä kolminkertaistui, kun sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa aloitettiin tietotekniikan koulutus. Turkuun saatiin neljäs teekkarikilta vuonna 2008, kun Turun yliopistossa käynnistyi biotekniikan diplomi-insinöörikoulutus.

Vuonna 2021 Turun yliopistoon perustettiin vihdoin oma teknillinen tiedekunta, jonne otettiin sisään ensimmäiset kone- ja materiaalitekniikan opiskelijat. Kaikkiaan eri kiltoja on nyt jo yhdeksän. Ulkoisesti kiltalaiset erottuvat toisistaan eriväristen haalareiden ansiosta. Kaikkien diplomi-insinööriopiskelijoiden taustalla vaikuttaa oma Teekkarikomissio, joka toimii kahden eri yliopiston teekkarikillat yhdistävänä tahona.

– Meitä voi pitää kattojärjestönä, sillä jäseninämme ovat kaikki turkulaiset teekkarikillat ja -yhdistykset. Meidän kulttuurimme on jatkuvassa muutostilassa, koska uusia kiltoja on syntynyt nyt lyhyen ajan sisään. Näkyvimmin teekkarikulttuuria tapahtuu meidän kulttuuritapahtumien muodossa, Varjonen tietää.

Teekkarikomission vastuulla on eräs erittäin tärkeä teekkariperinne, nimittäin vuosittaiset paikalliset jäynäkilpailut. Niiden tarkoituksena on nostaa oman yhteisön henkeä, mutta myös lisätä koko alan näkyvyyttä Turun kaupunkikuvassa.

Joskus joku yksittäinen jäynä on saattanut läikkyä vähän yli, mutta yleisesti ottaen valtakunnan virallisiin keppostelijoihin suhtaudutaan varsin hyväntahtoisesti. Entä mistä on onnistunut jäynä tehty?

– Hyvä jäynä tuottaa hyväntahtoista riemua jäynän tekijälle, sen kohteelle ja yleisölle. Jäynä ei ole koskaan poliittinen tai uskonnollinen, vaan siinä käytetään hyväksi tekniikkaa joillain nokkelin keinoin. Jäynää voi pitää onnistuneena, jos jäynän kohde oivaltaa huijauksen vasta lopussa ja se saa kaikki osapuolet nauramaan, Varjonen kuvailee.

Paras paikallinen jäynä pääsee valtakunnalliseen kisaan mukaan, silloin järjestelyistä vastaa teekkariopiskelijoiden oma ammattijärjestö. Valtakunnallisen jäynäfinaalin kisapaikka pysyy salassa viimeiseen hetkeen asti.

– Jäynäfinaali huipentuu teekkarikampuksella pidettävään jäynägaalaan, jossa palkitaan nopein ajo-ohjeen selvittäjä kisapaikkakunnalle, teknisin jäynä, paras ennakkojäynä sekä varsinainen finaalijäynä. Voittavan jäynän idea on usein jotenkin uusi tai epätavallinen. Jäynän tulee olla myös selkeästi dokumentoitu. Oma suosikkini on videomuotoinen palautus, sillä videolle saa yleensä parhaiten taltioitua jäynän kohteen yllättyneet reaktiot, Varjonen naurahtaa.

Teekkarikaupunki Turulla on yksi iso etu muihin teekkarikaupunkeihin verrattuna. Teekkareiden omia laitoksia ei ole eristetty muista Turun korkeakouluista jonnekin kaupungin laitamille.

– Yksi turkulaisen opiskelijakentän hienoimmista asioista on se, että kampukset ja korkeakoulut sijaitsevat lähellä toisiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Turussa teekkarit tekevät tiivistä yhteistyötä myös muiden alojen opiskelijoiden kanssa.

Heikki Möttönen