Lihavuuteen liittyvä metabolinen oireyhtymä on Suomessa yleinen. Sitä sairastavilla on tavallista korkeampi riski sairastua vakaviin sydän- ja verisuonisairauksiin. Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydentilaa 15 vuoden pitkäaikaisseurannassa.

Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten terveydentilaa 15 vuoden seurannassa. Kuva: Olli-Pekka Latvala

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on yhdistelmä erilaisia sydän- ja verisuonisairauksille altistavia tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi keskivartalolihavuus, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja korkea verensokeri. Pahimmillaan sydänsairauden ensioire voi olla äkkikuolema. Lihavuuden lisääntymisen myötä myös MBO-potilaiden määrä lisääntyy.

Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten sairauksien esiintyvyyttä. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.

Tutkimukseen osallistui 120 suomalaista metabolista oireyhtymää sairastavaa miestä, jotka olivat iältään 30–60-vuotiaita. Heidän terveyttään seurattiin 15 vuoden ajan. Tutkimuksen alkuvaiheessa potilaille tehtiin terveystarkastus ja verikoemittaus, joiden perustella heille laskettiin tulevien vuosien riski vakavalle sairastumiselle.

– Tutkimus osoitti, että metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten hoito on hyvällä tasolla. Seurannan aikana todettiin ennakoitua vähemmän kuolemia sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Tutkimustietoa saadaan harvoin kerättyä näin pitkältä ajalta, Saarinen sanoo tiedotteessa.

Saarinen vertasi tutkimuksessaan myös voin ja kylmäpuristetun rypsiöljyn vaikutusta MBO-miesten insuliini-, kolesteroli- ja verensokeriarvoihin sekä liikuntamäärän vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Tutkimuksen mukaan MBO-miesten kannattaa käyttää aterioilla kylmäpuristettua rypsiöljyä voin sijaan, sillä se johti parempaan insuliiniherkkyyteen ja matalampaan kolesteroliarvoon. Sen sijaan elintapahoito pelkästään liikuntamäärää lisäämällä ei ole riittävä hoitostrategia metabolisessa oireyhtymässä.

– Sairauksien ennaltaehkäiseminen on aina parempi sekä potilaalle että yhteiskunnalle kuin jo puhjenneen sairauden hoitaminen. Kustannuspaine terveydenhuollossa on kova, joten sairauksien ennaltaehkäisyyn elintapojen avulla tulee kiinnittää huomiota entistä paremmin. MBO-miesten odotettua parempi ennuste voi liittyä lääketieteellisten hoitojen kehittymiseen, mutta myös lainsäädännöllä on ollut suuri rooli esimerkiksi tupakoinnin vähentämisessä, Saarinen sanoo.

Saarinen työskentelee Tampereella Tays Sydänsairaalassa kardiologian erikoislääkärinä.

Saarisen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Cardiovascular Risk Factors of Finnish Men with Metabolic Syndrome tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkiemdia (AKM)