Hyvinvointialueet lisäävät liikkuvia palveluja ja etäpalveluja. Tavoitteena on helpottaa hoitoon pääsyä ja tarjota palveluita esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

Liikkuvia palveluita ovat esimerkiksi kotisairaalat, liikkuvat hammashoitolat ja palveluautot. Ne tuovat hoidon asiakkaiden luo, mikä vähentää matkustamisen tarvetta.

Uudet palvelut vastaavat esimerkiksi ikääntyneen väestön ja harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin. Ne parantavat myös palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tiedot käyvät ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n selvityksestä, johon vastasi 18 hyvinvointialuetta. Kyselyssä kartoitettiin etä- ja liikkuvien palveluiden käyttöönottoa, kokemuksia ja laajentamissuunnitelmia.

– Hyvinvointialueet pyrkivät tuomaan palveluita lähelle asiakasta. Liikkuvien palveluiden ansiosta hoito voidaan aloittaa jo kotona tai koulussa, eikä asiakkaan tarvitse lähteä päivystykseen tai varata aikaa terveysasemalle, kertoo KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen tiedotteessa.

Liikkuvia palveluita tarvitaan hyvinvointialueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä. Ne voivat helpottaa myös hauraimpien potilaiden hoitoa. Esimerkiksi liikkuva näytteenottopalvelu tarjoaa tavanomaiset laboratoriopalvelut, kuten verikokeet, sydänfilmin mittauksen ja näytteenoton, sitä varten varustellussa autossa.

Joskus liikkuva yksikkö tavoittaa asiakkaat taajamassakin parhaiten: liikkuva pop up -hammashoitola voi hoitaa esimerkiksi koululaisten tai hoitokodin asukkaiden hammastarkastukset.

Kyselystä selviää myös, että hyvinvointialueet pyrkivät siirtämään toimintansa painopistettä ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Kaikki alueet aikovat tiivistää kiinteiden toimipisteiden verkkoa ja lisätä digitaalisia sekä liikkuvia palveluita.

– Alueet arvioivat, millaiset lähipalveluiden, liikkuvien palveluiden ja etävastaanottojen yhdistelmät palvelevat parhaiten alueen asukkaita, kertoo Hakonen.

Kokemukset liikkuvista palveluista ovat vastaajien mukaan myönteisiä. Sekä asiakkaat että omaiset ovat olleet niihin tyytyväisiä.

Myös etäpalveluiden käyttö on yleistynyt, mutta tilanne vaihtelee eri hyvinvointialueilla. Kysymykseen vastanneet alueet arvioivat, että 5–55 prosenttia alueen vastaanottokäynneistä hoidetaan etävastaanottoina. Puolet vastaajista ei tiennyt etäkäyntien osuutta tai ei halunnut arvioida sitä.

13 hyvinvointialuetta ilmoitti, että ne aikovat lisätä etäpalveluita edelleen. Kolmen alueen suunnitelmissa oli jatkaa nykyisillä etäpalveluilla. Yli puolet vastaajista piti kokemuksia etäpalveluista erittäin tai melko hyvinä.

– Etä- ja liikkuvat palvelut tukevat toisiaan. Asiakas voi saada hoitoa etävastaanoton kautta, mutta tarvittaessa liikkuva yksikkö tulee paikalle. Tämä on joustava tapa vastata asiakkaiden tarpeisiin, Hakonen kertoo.

Selvitys kartoitti uusien liikkuvien ja etäpalveluiden käyttöönottoa, kokemuksia ja laajentamissuunnitelmia. Perinteistä kotihoitoa ei sisällytetty tarkasteluun, koska se on jo vakiintunut palvelumuoto.

Kyselyyn vastasi 18 hyvinvointialuetta 21:stä. Vastaajat edustavat alueiden henkilöstöjohtoa ja palvelualueiden johtoa.

Selvityksen tavoitteena oli tarjota kokonaiskuva hyvinvointialueiden uusista palveluista ja niiden kehityssuunnista.

Kyselyn toteutti Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Selvitys tehtiin hyvinvointialan kehittämisjaoksen ohjauksessa. Kehittämisjaoksessa ovat edustettuina työnantajan ja palkansaajien edustajat 11 hyvinvointialueelta ja valtakunnallisesta työelämän kehittämisryhmästä Tekrystä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)