Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöskirjatyössä on kehitetty tilastotieteellisiä menetelmiä alueellisten ilmiöiden mallintamiseen. Väitöstyössä on tutkittu Suomen nälänhädän aikaisten viljamarkkinoiden toimintaa ja tarttuvien tautien leviämistä esiteollisessa Suomessa sekä vanhempainvapaiden käyttöä kuluvalla vuosituhannella. Uusien mallinnusten avulla voidaan saada entistä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi vanhoista kauppareiteistä tai tartuntatautien leviämisestä.

Tiia-Maria Pasasen tilastotieteen alan väitöskirjatyössä on kehitetty uudenlaisia spatio-temporaalisia malleja tuottamaan uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa alueellisista ilmiöistä Suomessa. Tutkittavina kohteina ovat olleet suomalaisten 1860-luvun nälänhädän aikaiset ruismarkkinat, tartuntatautien leviäminen Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla sekä suomalaisten isien käyttämä vanhempainvapaan määrä ja siihen liittyvät taustatekijät 2010-luvulla.

– Vaikka tutkimuskohteet ovat hyvin erilaisia, on näissä kaikissa ilmiöissä kyse pohjimmiltaan ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Fyysistä kohtaamista on vaadittu myyntiartikkeleiden, kuten rukiin, vaihtamiseen ja tartuntatautien leviämiseen menneinä vuosisatoina, selventää Pasanen tiedotteessa.

Historialliset hintatiedot kykenevät kehitetyn tilastotieteellisen mallinnuksen avulla paljastamaan esimerkiksi vanhoja kauppareittejä. Kirkonkirjojen kuolinsyyaineistojen pohjalta pystytään saamaan entistä tarkempaa tietoa tautien leviämisreiteistä, jotka kuvaavat suomalaisten yleisiä yhteydenpitoväyliä sekä olennaisia Suomen ja ulkomaiden välisiä kauttakulkupaikkoja, kuten Viipuria. Fyysisten asioiden lisäksi myös ajatukset voivat riippua lähialueesta ja levitä siitä laajemmalle.

– Ajatuksia voi jakaa ilman kasvokkaistakin kohtaamista, mutta vanhempainvapaakäytänteiden omaksuminen lähekkäisillä alueilla vaikuttaa olevan nykyään samankaltaista. Oletettavaa on, että perheet ottavat käyttöön toimintamalleja arjessaan kohtaamistaan esimerkeistä, selventää Pasanen.

Tilastotieteellisesti väitöskirjan anti on jo olemassa olevien spatiaalisten ja temporaalisten menetelmien yhdistämisessä ja kehittämisessä niin, että vanhat tutut menetelmät taipuvat muokattuina uusiin tilanteisiin.

– Tämä tapahtuu sovellusten ehdoilla, ja on hienoa nähdä, kuinka monimutkaisesta aineistosta paljastuu selkeitä viitteitä ilmiön toiminnasta. Kartat ja aikasarjat ovat hyvin konkreettisia tuloksia kuvatessaan esimerkiksi kuoleman havaitsemisen todennäköisyyttä tietyissä paikoissa ja tiettyinä aikoina, vaikka omat epävarmuutensa näihinkin liittyvät, kertoo Pasanen.

Kuten tilastotieteessä yleensäkin, myös spatio-temporaalisten sovelluskohteiden määrä on laaja ja tallennetun aineiston jatkuvasti lisääntyessä edelleen laajeneva. Tämän vuoksi myös menetelmäkehitys on tärkeää.

Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat akatemiatutkija Jouni Helske Turun yliopistosta, lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Tarmo Ketola Helsingin yliopistosta ja tohtoritutkijana Jyväskylän yliopistossa toiminut Miikka Voutilainen. Työtä ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä Suomen Akatemian hanke Kohti parempaa päätöksentekoa: Lakimuutosten pitkäaikaisvaikutusten ennakointi työ- ja perhe-elämän tapahtumiin (PREDLIFE).

FM Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan Bayesian spatio-temporal modeling of areal data tarkastustilaisuus pidetään 11. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)