Laserkirurgia on noussut suosituksi vaihtoehdoksi silmälaseille ja piilolinsseille silmien taittovirheiden korjauksessa. Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeisen potilastyytyväisyyteen ja miten biologiset haavan paranemisprosessit heijastuvat kyynelnesteeseen modernin laser-avusteisen taittovirhekirurgian jälkeen.

Silmien laser- eli taittovirheleikkauksissa liki-, kauko-, tai hajataitteisuutta korjataan muotoilemalla sarveiskalvon etupintaa erilaisilla lasertekniikoilla. Tämän hetken käytetyimpiä menetelmiä ovat Femtolasik eli FS-LASIK ja SMILE.

Mäkinen tutki ja vertaili väitöstutkimuksessaan potilaiden tyytyväisyyttä kauko- ja lähinäköön. Lisäksi hän selvitti taittovirhekirurgian yleisintä haittavaikutusta eli kuivasilmäisyyttä FS-LASIK- ja SMILE-leikatuilla potilailla.

– Leikkaustulosta on perinteisesti arvioitu objektiivisilla mittauksilla, kuten leikkauksen jälkeen mitatulla näöntarkkuudella ja taittovirheellä. Potilaat sen sijaan arvioivat leikkauksen onnistumista oman, subjektiivisen näkökokemuksen ja mahdollisten sivuvaikutusten perusteella, Mäkinen kertoo tiedotteessa.

Tyytyväisyys kaukonäköön parani merkittävästi sekä FS-LASIK- että SMILE-leikkausten jälkeen, mutta tyytyväisyys lähinäköön parani vain FS-LASIK-leikkauksen jälkeen. Potilaiden ilmoittamat kuivasilmäoireet taas pysyivät leikkausta edeltävällä tasolla kuukausi FS-LASIK-leikkauksen jälkeen, mutta yllättäen jopa vähenivät SMILE-leikatuilla likitaitteisilla potilailla.

– Tärkeimmät määräävät tekijät potilastyytyväisyydelle olivat kauko- ja lähinäön taittovirheen ja varsinkin hajataiton korjauksen tarkkuus sekä kuivasilmäoireet, Mäkinen toteaa.

Normaalisti toimiva kyynelfilmi ylläpitää sarveiskalvon pinnan hyvinvointia ja optisia ominaisuuksia. Se on myös tärkeä tekijä haavan paranemisprosessissa taittovirhekirurgian jälkeen. Mäkisen tutkimuksen toisena tavoitteena oli tutkia sarveiskalvohaavan paranemisreaktioon liittyviä prosesseja FS-LASIK- ja SMILE-leikkausten jälkeen. Tätä selvitettiin analysoimalla proteiinitasojen muutoksia kyynelnestenäytteistä.

Tutkimuksen perusteella FS-LASIK-leikkaus aiheuttaa 1,5 tuntia toimenpiteen jälkeen merkittäviä muutoksia kyynelnesteen proteiineissa, jotka liittyvät solujen liikkumiseen ja tulehdukseen. Suurimmalla osalla proteiineista ilmenemistasot kuitenkin palautuivat lähes täydellisesti leikkausta edeltäville tasoille ensimmäisen kuukauden kuluessa. Muutokset proteiiniprofiileissa olivat hyvin samankaltaisia FS-LASIK- ja SMILE-leikkauksissa.

– Jotkut proteiinimuutokset korreloivat taittovirheen korjauksen määrään, läpän paksuuteen ja läpän halkaisijaan FS-LASIK-leikkausten jälkeen. Nämä tunnistetut proteiinit ovat potentiaalisia kohteita jatkotutkimuksille, joiden avulla voidaan parantaa leikkausten tuloksia ja ennustettavuutta sekä kehittää uusia hoitokeinoja taittovirhekirurgian paranemisvaiheeseen, Mäkinen summaa.

Mäkinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1996. Hän työskentelee silmätautien erikoislääkärinä yksityissektorilla Tampereella.

Mäkisen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Patient Satisfaction and Early Changes in Tear Fluid Proteomics After Femtosecond Laser-Assisted Keratorefractive Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)