Suomessa ei ole onnistuttu vähentämään sepelvaltimotautikohtausten ilmaantuvuutta nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla. Ikääntyvillä naisilla ja miehillä kohtausten määrä väheni vuosittain 2010-luvulle saakka, mutta nyt lasku on hidastunut. Sairauteen kuolleisuutta on kuitenkin onnistuttu laskemaan.

Sydän- ja keuhkokeskuksessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tutkittiin sepelvaltimotautikohtausten trendejä 35–74-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1996–2021. Tutkimuksessa selvitettiin ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja kohtaustappavuuden kehittymistä.

– 35–74-vuotiaiden naisten sepelvaltimotautikohtausten ilmaantuvuus laski vuosittain keskimäärin 1,7 prosenttia, mutta lasku pysähtyi 2010-luvun vaihteessa. Nuorilla ja keski-ikäisillä, 35–55-vuotiailla, naisilla ilmaantuvuudessa ei tapahtunut muutosta tutkimusjakson aikana, kertoo lääketieteen lisensiaatti Atte Kallström tiedotteessa.

Miehillä sepelvaltimotautikohtausten ilmaantuvuus laski kaikissa ikäryhmissä, mutta lasku hidastui 2010-luvun vaihteessa. Vuosittainen ilmaantuvuus laski keskimäärin 2,0 prosenttia.

– Varsinkin nuorten naisten sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ei ole onnistunut 2000-luvulla valistuksesta ja uusista lääkityksistä huolimatta. Myös vanhemmilla naisilla ja kaiken ikäisillä miehillä ilmaantuvuuden laskun jatkamiseksi tulisi ennaltaehkäisyyn kiinnittää enemmän huomiota, painottaa lääketieteen tohtori Markus Ramste Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Kuolleisuuden lasku oli paljon nopeampaa kuin ilmaantuvuuden lasku ja pysyi tasaisena koko jakson ajan. Kuolleisuus laski vuosittain keskimäärin miehillä 4,4 prosenttia ja naisilla 5,0 prosenttia. Kohtaustappavuus laski vuosittain keskimäärin miehillä 2,7 prosenttia ja naisilla 3,3 prosenttia.

Kuolleisuuden lasku kertonee sepelvaltimotautikohtausten parantuneista hoitokäytänteistä ja siitä, että ihmiset ovat valveutuneempia hakeutumaan hoitoon sydäninfarktin oireissa.

Myös tarkkojen verikokeiden laaja käyttöönotto terveydenhuollossa saattaa olla syynä, että potilaiden “pienemmät” sydäninfarktit havaitaan aikaisempaa helpommin. Se vaikuttaa kuolleisuuden ja kohtaustappavuuden laskuun.

– Kuolleisuus on laskenut pitkään ja ilmaantuvuudessakin on tapahtunut laskua, mutta voimme saavuttaa parempia tuloksia. Länsi-Euroopan monissa maissa kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on Suomea matalammalla tasolla, sanoo professori Juha Sinisalo Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)