Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan päättyvä vuosi tieliikenteessä on ollut hyvä ja huono. Kokonaisuutena liikenteen turvallisuus on edellisvuosien tasolla, mutta kehitystä parempaan ei ole tapahtunut. Erityisesti lasten liikenneturmien hälyttävän suuri määrä tekee vuodesta synkän.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenteessä kuolleiden määrä on tämän hetken tietojen mukaan 172 henkilöä vuonna 2024. On todennäköistä, että määrä hieman kasvaa, kun tilastot täsmentyvät alkuvuonna.

– Kun tarkastellaan tieliikenteessä kuolleiden kokonaismäärää, tämä vuosi asettuu lähes samalle tasolle kuin edeltäneet, ennätysturvalliset vuodet. Kehitystä parempaan ei kuitenkaan ole tapahtunut ja lasten liikennekuolemien suuri määrä on erityisen hälyttävä, summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.

Kun tämän vuoden ennakkotietoja verrataan viime vuoden vastaaviin lukuihin, vähenemää näkyy lähes kaikissa ikäryhmissä lapsia lukuun ottamatta.

– Tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna turvallisuustilanne on myönteinen erityisesti henkilöautossa matkustavien kohdalla. Tänäkin vuonna henkilöautossa kuolleita on alle sata, Pakarinen toteaa tiedotteessa.

Murheellinen vuosi on lasten osalta. Viime vuosina tieliikenteessä on kuollut keskimäärin neljästä viiteen alle 15-vuotiaista. Tänä vuonna alle 15-vuotiaita on kuollut jo yhdeksän.

– Uutena onnettomuustyyppinä vuodesta erottuvat sähköpotkulaudat. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa on kuollut sekä aikuisia että lapsia. Näiltä onnettomuuksilta on katkaistava siivet alkuunsa. Tarvitsemme yhteiskunnan taholta tehokkaita ennaltaehkäisykeinoja, emme kädenlämpimiä eleitä”, Pakarinen korostaa.

Liikenneturvan loppuvuoden kysely osoittaa, että sähköpotkulautailuun myös kaivataan turvallisuustoimia. Promillerajaa kannattaa 91 prosenttia suomalaisista, 15-vuoden ikärajaa 81 prosenttia ja 91 prosenttia pitää hyvänä lainsäädännön tiukentumista sähköpotkulautailun osalta.

Etenkin loppuvuoden vaihtelevat kelit ovat voineet jäädä monen tienkäyttäjän muistiin. Marraskuun lopulla kahden päivän aikana sattui seitsemän tieliikennekuolemaa pienempien liikennevahinkojen lisäksi.

– Vaihteleva keli lisää onnettomuusriskiä, sillä äkillisissä kelin vaihteluissa kuljettajan käyttäytyminen ei muutu riittävästi tilanteen vaatimalle tasolle. Eli käytännössä nopeutta ei lasketa tarpeeksi”, Pakarinen selventää.

Myös Liikenneturvan kyselyssä 82 prosenttia kuljettajista koki, että huonolla keleillä ajetaan liian kovaa.

Suomi on sitoutunut liikenteen turvallisuudessa liikenteen kuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 liikennekuolemissa on päästävä alle sadan. Tavoite on kova ja siihen on nykytasosta vielä tekemistä, Pakarinen muistuttaa.

Liikenneturvan ennakkoarvio perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin tammi–marraskuulta ja Liikenneturvan keräämiin lehtitietoihin joulukuulta. Lopullinen luku selviää vasta runsaan vuoden viiveellä.

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä marraskuussa. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 035 henkilöä, joista autoilevia on 82 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)