Kuntaliiton tekemän kuntalaistutkimuksen mukaan turkulaisilla on aiempaa enemmän luottoa kaupungin menestykseen kaupunkien välisessä kilpailussa. Myös Turun kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja joukkoliikennepalvelut keräävät kaupunkilaisilta kiitosta. Kunnallisveron korotukseen turkulaiset suhtautuvat aiempaa suotuisammin.

Kuntaliitto selvittää kuntalaistutkimuksella eri kuntien asukkaiden näkemyksiä kotikuntansa toiminnasta, palveluista, vaikuttamisesta ja päätöksenteosta. Kysely lähetettiin keväällä postitse 46 erikokoisen ja -tyyppisen kunnan asukkaille. Turussa kysely on toteutettu viimeksi vuonna 2020. Turusta kyselyyn vastasi 551 vastaajaa ja vastausprosentti oli 30,6.

– On tärkeää kuulla tällaisten kyselyjen kautta kaupunkilaisten kokemuksia siitä, miten kaupungin palvelut koetaan ja mitkä tekijät ovat kaupunkilaisille tärkeitä. Vastaukset auttavat meitä kehittämään toimintaamme paremmaksi, sanoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Elise Haapamäki tiedotteessa.

Kyselytuloksissa turkulaiset arvioivat vertailukuntien asukkaita useammin kotikaupunkinsa pärjäävän paremmin kuntien välisessä kilpailussa. Turkulaisvastaajista 76 prosenttia näki kotikuntansa pärjäävän kuvitteellisessa kilpailutilanteessa melko tai erittäin hyvin, kun taas kaikkien kyselyyn vastanneiden kuntien asukkaista keskimäärin 61 prosenttia uskoi oman kuntansa menestykseen. Turun tulos on myös parantunut vuodesta 2020, jolloin näin uskoi 68 prosenttia vastaajista.

Tulos tukee kaupungin pitovoimaisuutta, mikä näkyy myös väestömäärän kasvussa.

– Turun asukasmäärä on kasvanut ennätyksellisen paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Kasvu perustuu vetovoimaan sekä kotimaasta että ulkomailta. Myös Turun työpaikka-, yritys-, opiskelija- ja matkailijamäärät ovat vahvasti nousussa. Tämä luo vankan pohjan tulevalle kaupunkikehitykselle ja lisää tulevaisuususkoa, joka heijastuu takaisin turkulaisten luottamuksen kasvuna, sanoo Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro.

Kirjastot sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut saivat kyselyvastauksissa laajaa kiitosta. Kirjastopalvelujen kohdalla 92 prosentin vastaajista arvioi palvelun hyvin hoidetuksi, kulttuuripalveluista 86 prosenttia ja liikuntapalveluista 80 prosentilta.

Turussa asukkaat olivat myös muita tutkimuksessa mukana olleita suuria kaupunkeja tyytyväisempiä kuntansa tuottamiin joukkoliikennepalveluihin. Turkulaiset pitävät liikennepäästöjen vähentämistä ja vähäpäästöisten liikennemuotojen tukemista selvästi muita kaupunkeja tärkeämpänä. Turussa tärkeäksi tämän koki 81 prosenttia vastaajista, kun keskimääräinen vastaus oli 63 prosenttia.

Myös kaupungin monipuoliset opiskelumahdollisuudet arvotettiin korkealle, ja 68 prosenttia turkulaisista piti niitä merkittävinä – selvästi suurempi osuus kuin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin (56 %).

– Toimivat palvelut ovat elinehto kaupungin houkuttelevuuden kannalta. Pidän ilahduttavana ja kannustavana myös sitä, että nopeasta väestönkasvusta huolimatta tyytyväisyys tärkeisiin pitovoimapalveluihin on kasvussa, Aro sanoo.

Kyselyn tulosten perusteella turkulaiset ovat aiempaa valmiimpia tukemaan palveluita veronkorotusten avulla. Kaikista vastaajista 51 prosenttia ajatteli kunnallisveron korottamisen olevan parempi vaihtoehto kuin kunnan palveluista karsiminen. Osuus kasvoi selvästi edeltävästä kyselystä, sillä vuonna 2020 näin vastasi vain 38 prosenttia turkulaisista. Turussa luku on myös hieman korkeampi kuin koko kyselyn keskiarvo (47 %).

Kyselyvastausten perusteella kehitettävää löytyi kunnan taloudenhoidosta. Turkulaisista vastaajista vain 14 prosenttia koki kotikuntansa talouden hyvin hoidetuksi, kun muissa suurissa kaupungeissa luku oli 23 prosenttia. Luku oli kuitenkin hieman nousussa edeltävän kyselyvuoden tuloksista, jolloin taloudenhoidon katsoi onnistuneeksi vain 11 prosenttia turkulaisvastaajista.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi koko maasta yhteensä 10 500 henkilöä. Kuntakohtaiset vastaajaotokset vaihtelivat 300–2200 vastaajan välillä. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista mukana kyselyssä oli Turun lisäksi Espoo, Vantaa ja Jyväskylä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)