Suomalaiset eivät halua saada sukulaisiltaan käytettyjä joululahjoja. Toiseksi vähiten lahjoja halutaan käytettyinä työkavereilta. Omalta kumppanilta käytetyn lahjan saamista pidetään kolmanneksi oudoimpana.

– Liki kaikki suomalaiset, 94 prosenttia, ottavat mielellään vastaan lahjaksi käytettyäkin tavaraa. Ujostelua on lähinnä antajilla. Eniten suomalaiset karsastavat käytetyn antamista sukulaisille – etenkin kumppanin sukulaisille. Myös työtovereille annetaan lahjaksi lähinnä uutta tavaraa. Sen sijaan kumppanille, lapselle, ystävälle ja sisaruksille suomalaiset antavat käytettyä paljon rohkeammin, Torin johtaja Jenni Tuomisto kertoo.

Tiedot selviävät Torin marraskuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselyyn vastasi 1090 vastaajaa. Vastaajista 10 prosenttia on nuoria aikuisia, 27 prosenttia ruuhkavuosissa, 19 prosenttia keski-ikäisiä, 22 prosenttia myöhäiskeski-ikäisiä ja 21 prosenttia eläkeiässä.

Käytetyn lahjan antaminen koetaan yleisimmin helpoimmaksi omalle kumppanille. Niin kokee 55 prosenttia suomalaisista. Toiseksi helpointa käytetyn lahjan antaminen on huollettavalle lapselle.

– Käytetyn tavaran hyödyntäminen lahjoinakin yleistyy tasaisesti. Toissa vuonna 49 prosenttia suomalaisista oli saanut käytetyn lahjan, nyt osuus on kasvanut 59 prosenttiin. Muutos on 20 prosenttia, Tuomisto sanoo ja jatkaa.

– Yleistymisen voi myös ennakoida jatkuvan, koska vain joka kymmenes suomalainen ei näe itseään antamassa käytettyä lahjaksi. Heidän joukkonsa pienenee, sillä kaksi vuotta sitten tuo osuus oli 14 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisten suurin hidaste käytettyjen lahjojen antamiseen on pelko siitä, että saaja pettyy, jos lahja ei ole uutta. 33 prosenttia suomalaisista kokee niin. Toiseksi tavanomaisin hidaste ovat hankaluudet sopivan tavaran löytämisessä. Kolmanneksi eniten mietityttää käytetyn tavaran kuluneisuus eli käytännössä sen kunto.

Vielä viime vuonna sopivan tavaran löytämisen hankaluus oli suurin käytetyn tavaran antamista hidastava tekijä.

0–6-vuotiaan lapsen lahjaan käytetään keskimäärin 31–50 euroa. 7–13-vuotiaan lapsen joululahjoihin käytetään eniten 51–100 euroa. 14–18-vuotiaan lapsen lahjoihin myös 51–100 euroa, mutta sitä korkeammat luvut ovat selvästi korkeammat kuin nuorempien lasten kohdalla.

– Pikkulasten lelut ja tarvikkeet ovat paraatiesimerkki tuoteryhmästä, johon käytetyn tavaran kauppa sopii ideaalisti. Ne tapaavat olla simppeleitä ja kestäviä, joten niiden käyttöikä on pitkä. Mutta samalla niitä käytetään verrattain lyhyen aikaa, koska lapsi varttuu. Ja taaperothan tapaavatkin olla kiinnostuneimpia toisten leluista, eli käytetystä, Tuomisto päättää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)