OTI-vuosiraportti 2023 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista on julkaistu. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportteihin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä sekä keinoja niiden ehkäisemiseksi.

Tutkijalautakunnat tutkivat 184 kuolonkolaria, joissa kuoli 194 henkilöä. Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähenivät 12 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät ole vähentyneet samaa tahtia moottoriliikenteen kanssa, vaan onnettomuusmäärä kasvoi edellisvuodesta.

Kun sairauskohtausonnettomuudet suljetaan pois, viime vuonna tapahtui 153 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 163 henkilöä. Sairauskohtaukset poisluettuna onnettomuuksia tapahtui seitsemän vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja menehtyneitä oli kolmetoista vähemmän. Menehtyneistä 131 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita menehtyi 19 ja polkupyöräilijöitä 13.

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa kolmannes (30 %) oli päihtyneitä. Päihtymyksellä tarkoitetaan alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden alaisena ajamista. Yleisin päihde oli alkoholi, jota oli käyttänyt joka viides onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Päihtyneiden kuljettajien osuus laski 12 prosenttia vuonna 2023 vuoteen 2022 nähden. Vuonna 2022 onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 42 prosenttia oli päihtyneitä.

− Vaikka päihtyneenä aiheutetut onnettomuudet vähenivät viime vuonna edelliseen vuoteen nähden, edelleen lähes kolmannes turmakuljettajista oli päihtyneitä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat pitävät tärkeänä sitä, että päihderiippuvuus nähtäisiin laajana ongelmana, jonka ratkaiseminen vaatii monialaista yhteistyötä yhteiskunnassa, OTI:n liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola kertoo tiedotteessa.

Vuonna 2023 tieliikenteessä tapahtui 19 jalankulkijan ja 13 polkupyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Sekä jalankulkijoita että polkupyöräilijöitä menehtyi kaksi enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Jalankulkuonnettomuuksista noin kolmannes eli seitsemän onnettomuutta tapahtui suojateillä, ja noin kaksi kolmesta eli kaksitoista onnettomuutta tapahtui suojateiden ulkopuolella. Puolet onnettomuuksista tapahtui hämärän tai pimeän aikaan.

Menehtyneistä polkupyöräilijöistä kolme ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Jalankulkijoista alkoholin vaikutuksen alaisena oli viisi, lisäksi yksi jalankulkija oli huumeiden vaikutuksen alainen. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksiin osallisista moottoriajoneuvon kuljettajista yksi oli useamman eri päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja yksi ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneiden lääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Menehtyneistä polkupyöräilijöistä suurin osa oli iäkkäitä, vähintään 65-vuotiaita henkilöitä. Menehtyneissä jalankulkijoissa korostuivat enemmän työikäiset, 25–64-vuotiaat.

− Kuolonkolarit ovat vähentyneet moottoriliikenteessä jo usean vuoden ajan, mutta samaa kehitystä ei ole tapahtunut jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikennekuolemissa. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategiamme pian alkavan päivityksen yhteydessä tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota suojaamattomiin tienkäyttäjiin, OTI:n liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Vuonna 2023 moottoriliikenteessä vähenivät erityisesti kohtaamisonnettomuudet eli vastakkaisista ajosuunnista tulleiden törmäykset. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät valta- ja kantateillä. Yleisimmäksi onnettomuustyypiksi nousivat tieltä suistumiset, joiden osuus kasvoi 44 prosenttiin, kun kohtaamisonnettomuuksien osuudeksi jäi 40 prosenttia.

Moottoriajoneuvoissa menehtyneistä 41 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Heistä yli kolmannes, 14 henkeä, olisi tutkijalautakuntien arvioiden mukaan voinut selvitä hengissä turvavyötä käyttämällä.

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa puolet (45 %) ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Yli puolet ylinopeutta ajaneista ajoi huomattavaa, yli 30 km/h ylinopeutta.

− Ylinopeuden ajaminen korostui erityisesti nuorten kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Alle 20-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan, vaikka moottoriliikenteen onnettomuusmäärä muuten oli laskussa, Sihvola huomauttaa.

Viime vuonna tutkittiin 31 sellaista kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Onnettomuuksista 20 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, yhdeksän pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia sekä yksi kevyellä sähköajoneuvolla kulkeneen yksittäisonnettomuus. Yksittäisonnettomuuksissa ei ole mukana muita osapuolia. Lisäksi tutkittiin yksi onnettomuus, jossa jalankulkija menehtyi liikenneonnettomuudesta aiheutuneeseen sairauskohtaukseen. OTIn vuosiraportissa 2023 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen, omassa luvussaan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat myös ajon aikaiseen sairauskohtaukseen kuolleiden onnettomuudet. Nämä onnettomuudet eivät sisälly Tilastokeskuksen viralliseen liikenneonnettomuustilastoon.

Tutkijalautakunnat ottavat tutkintaan pääsääntöisesti ne onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

Tutkijalautakunnat tutkivat myös kaikki kuolemaan johtaneet maastoliikenneonnettomuudet. Nämä eivät sisälly OTI-vuosiraporttiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)