Tuhkien varomaton säilytys aiheuttaa merkittävän paloriskin, joka näkyy myös LähiTapiolan vahinkotiedoissa. Pölyävä tuhka voi eristää kuuman kekäleen sisälleen ja roihahtaa vielä päivien päästä. Joulukaudella kannattaa olla tarkkana ulkotulien ja tulisijojen lämmityksen kanssa.

Merkittävä osa suomalaisista säilyttää tulipesän tuhkia vaarallisella tavalla, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Tulisijasta poistettu tuhka on säilytettävä kannellisessa ja palamattomassa astiassa ennen hävittämistä. 55 prosenttia heistä, jotka joskus lämmittävät takkaa tai puusaunaa tai polttavat jotain muuta, kertookin säilyttävänsä tuhkia metallisessa kannellisessa astiassa. Sen sijaan noin 13 prosenttia samasta joukosta säilyttää tuhkia muovisessa tai muunlaisessa astiassa tai tyhjentää tuhkat suoraan tulipesästä roskiin. Noin viidesosa (21 %) tyhjentää tuhkat suoraan luontoon ja 10 prosenttia jättää tuhkat tulipesään. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Pelastustoimen mukaan kuuma esine, kipinä tai tuhka aiheutti viime vuonna noin 270 rakennuspaloa. Myös LähiTapiolan vahinkotiedoissa näkyy tapauksia, joissa huolimattomasti ulos jätetyt tuhkat ovat esimerkiksi kärventäneet terassin tai sytyttäneet pihalla olevan terassikalusteen.

Tuhkien kanssa saa olla tarkkana, sillä ne voivat jäädä kytemään pitkäksi aikaa, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen tiedotteessa.

– Tuhka voi vaikuttaa päälle päin jäähtyneeltä mutta syttyä vielä muutaman päivänkin kuluttua, jos pölyävä tuhka eristää kuuman kekäleen sisälleen. Siksi paras säilytyspaikka tuhkille on kannellinen metallinen astia, joka sijoitetaan erilleen rakennuksesta palamattomalle alustalle. Joulukaudella kannattaa muistaa myös, että ulkotulia ei pidä polttaa valvomatta terassilla tai rakennuksen seinän vieressä. Vaikka terassilla olisi paljon lunta, se ei kuumaa tulta kauaa pidättele.

LähiTapiola korvasi viime vuonna kotivakuutuksesta palovahinkoja lähes 30 miljoonan euron edestä.

Talvikaudella otetaan käyttöön tulisijoja, joita ei ole hetkeen lämmitetty. Moni myös suuntaa joulun ja talven lomien aikaan esimerkiksi vuokramökille, jonka tulisija ei ole itselle tuttu. Etenkin tällaisissa tapauksissa lämmitys kannattaa aloittaa hissukseen, jotta ei synny ilmalukkoa, joka voi aiheuttaa merkittäviä savuvahinkoja.

LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan kotivakuutuksesta korvattiin viime vuonna satoja savu- tai nokivahinkoa. Kaikkiaan savun tai noen takia aiheutuneiden vahinkojen korvaussummissa puhutaan miljoonista.

Tärkeintä on aloittaa lämmitys varovasti pienellä puumäärällä ja odottaa rauhassa, että tuli lähtee varmasti vetämään, Riikonen sanoo.

– Jos takkaan sytytetään tuli ja lähdetään puuhamaan muita askareita, tila saattaa olla jo puolen tunnin kuluttua ilmalukon takia täynnä savua. Savun haju pinttyy nopeasti, ja sitä on vaikea saada pois esimerkiksi huonekaluista. Jouluna on tarpeeksi tekemistä ilman suurta tuuletusoperaatiotakin.

Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.

Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia tai synnyttää haitallisia pienhiukkasia.

Huomioi sää ja varmista, että ilma kiertää. Jos rakennuksessa on koneellinen ilmastointi, sammuta se tai laita sen takkakytkin päälle. Myös liesituuletin ja keskuspölyimuri voivat häiritä vetoa.

Muista nuohous. Lain mukaan vakituisen asunnon tulisijat tulee nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein. Nuohouksella voidaan ehkäistä esimerkiksi nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan työtä on myös neuvoa tulisijan käytössä. Varmista, että palo- ja häkävaroittimet toimivat. Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Säilytä sitä palamattomalla alustalla ja erillään rakennuksesta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 1 047 henkilöä 24.10.–1.11. Heistä 30 prosenttia kertoi, ettei koskaan lämmitä takkaa tai puusaunaa tai polta jotain muuta. Kaksi prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa. Vaihtoehdoista sai valita useamman kuin yhden. Tutkimukseen vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Verianin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimdia (AKM)