Yksityislääkäripalveluiden käyttö on eläkeikäisillä vahvasti sidoksissa tulotasoon ja painottuu selvästi silmälääkäri- ja yleislääkärikäynteihin. Tuloryhmien väliset erot ovat pienimpiä silmälääkärikäynneissä ja erityisen suuria gynekologi-, urologi- ja ortopedikäynneissä. Hallitus valmistelee parhaillaan 65 vuotta täyttäneille Kela-korvauspilottia.

Eläkeikäiset eli 65 vuotta täyttäneet saivat vuonna 2023 Kela-korvauksia yhteensä vajaasta 825 000 yksityislääkärikäynnistä. Julkisessa perusterveydenhuollossa eläkeikäiset kävivät vajaa 2,3 miljoonaa kertaa. Kelan tutkijat selvittivät, miten eläkeikäisten yksityislääkärikäynnit jakautuivat sukupuolten, eri tuloryhmien ja erikoisalojen välillä.

– Eläkeikäiset ovat yksi merkittävimmistä yksityislääkäripalveluiden käyttäjäryhmistä. Kyseessä on kuitenkin moninainen ryhmä, jossa mahdollisuus valita julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä riippuu vahvasti tulotasosta, etenkin erikoislääkäreiden palveluissa, kertoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard tiedotteessa.

Naiset tekivät 63 prosenttia eläkeikäisten Kela-korvatuista yksityislääkärikäynneistä vuonna 2023. Osittain sukupuoliero johtuu siitä, että eläkeikäisiä naisia on enemmän. Naiset kuitenkin kävivät myös henkilöä kohden lääkärillä useammin kuin miehet.

Sekä naiset että miehet kävivät eniten silmälääkäreillä ja toiseksi eniten yleislääkäreillä. Silmälääkärikäyntejä kertyi yli 270 000, joka on kolmasosa kaikista käynneistä ja yli kaksinkertainen määrä yleislääkärikäynteihin verrattuna. Yleislääkärikäyntejä oli kuudesosa käynneistä. Naiset kävivät kolmanneksi eniten gynekologeilla ja miehet yleislääketieteen erikoislääkäreillä.

– Silmälääkäreillä käyntejä on eniten ja erot tuloryhmien välillä pienimmät, koska pienituloiset käyttävät yksityiseltä sektorilta lähinnä juuri silmälääkäreiden palveluita. Ylemmissä tuloryhmissä käydään selvästi enemmän muillakin erikoisaloilla, sanoo Moustgaard.

Tutkijat jakoivat tarkastelua varten kaikki Suomen 65 vuotta täyttäneet viiteen yhtä suureen ryhmään eli tuloviidennekseen heidän vuoden 2022 tulojensa perusteella. Eläkeikäisten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla bruttokuukausitulot olivat vähintään 2 936 euroa ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla korkeintaan 1 277 euroa.

Pienituloiset eläkeikäiset kävivät selvästi vähemmän kaikkien erikoisalojen yksityislääkäreillä kuin muut. Käyntien määrä on systemaattisesti sitä suurempi, mitä suurempituloisesta ryhmästä on kyse.

Ylimmän tuloviidenneksen naiset kävivät yksityislääkärillä keskimäärin 1,3 kertaa vuoden 2023 aikana, mikä on noin kolme kertaa niin usein kuin alimman viidenneksen naiset. Ylimmän tuloviidenneksen miehet kävivät yksityislääkärillä keskimäärin 0,5 kertaa vuoden aikana, siis neljä kertaa niin usein kuin alimman viidenneksen miehet.

Tuloryhmien väliset suhteelliset erot olivat suurimpia gynekologian, urologian ja ortopedian yksityislääkärikäynneissä. Esimerkiksi ylimmän tuloviidenneksen naiset kävivät gynekologilla yli kolme kertaa niin usein kuin alimman viidenneksen naiset.

– Suuri ero tuloryhmien välillä etenkin gynekologi- ja urologikäynneissä herättää kysymään, saavatko alimman tuloviidenneksen eläkeikäiset vastaavaa hoitoa julkisella sektorilla, vai jääkö heillä vaivoja tutkimatta ja hoitamatta, sanoo Moustgaard.

Petteri Orpon hallitus suunnittelee eläkeikäisten Kela-korvauspilottia vuodelle 2025. Suunnittelussa ovat mukana muun muassa STM, THL ja Kela. Pilotissa eläkeikäiset pääsisivät yksityisen sektorin yleislääkärille julkisen sektorin asiakasmaksun suuruisella omavastuulla, joka olisi 28 euroa. Tavoitteena on siirtää perusterveydenhuollon käyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Korvauspilotin myötä eläkeikäisten yksityislääkärikäyntien määrä todennäköisesti kasvaa. Samalla pienempituloisten mahdollisuudet käyttää yksityisiä lääkäripalveluita paranevat jossain määrin.

– Pilotti luultavasti tulee tasoittamaan tuloryhmien välisiä eroja jonkin verran yleislääkäripalveluissa. Vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea tarkemmin arvioida, koska toistaiseksi ei tiedetä tarkalleen, mitä palveluita pilottiin sisällytetään, Moustgaard sanoo.

Suunnitteilla on muitakin muutoksia järjestelmään, esimerkiksi gynekologikäyntien korvaustaksan merkittävä nostaminen ja erilaiset omalääkärikokeilut. Tutkijat kehottavat kiinnittämään tulevissa kokeiluissa ja malleissa erityistä huomiota hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden yhdenvertaisuuteen eri tuloryhmissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)