Lähes neljännes nuorista aikuisista ollut perinnän asiakkaana vuoden sisällä
B2 Impactin teettämä Perintä 2024 – selviytymistä ja uusia alkuja -selvitys kertoo, että noin joka kymmenes suomalaisista on saanut useita perintä- tai maksumuistutuksia viimeisen vuoden aikana. Useita muistutuksia saaneista yli puolet kokee, ettei ole saanut tarpeeksi tukea taloustaitoihin.
Talouden epävarmat ajat vaikuttavat suomalaisten arkeen ja taloudenhallintaan. B2 Impactin tutkimuslaitos Norstatilla teettämästä selvityksestä käy ilmi, että kuudennes (17,1 %) kaikista suomalaisista on viimeisen vuoden aikana ollut perintätoimiston asiakkaana. Nuorten aikuisten osuus on vielä suurempi, 25–34-vuotiaista neljännes (24,4 %) on ollut perinnässä velan vuoksi.
Useita perintä- ja maksumuistutuksia on saanut kaikista vastaajista noin joka kymmenes (8 %). Yli puolet (54 %) useita muistutuksia saaneista kokee, ettei ole saanut tukea talouden hallintaan. Tätä haastetta B2 Impact ratkaisee taloustaitojen tukemisella.
– Kukaan ei halua velkaantua tahallaan. Perintätoimistoilla on rooli ja vastuu vahvistaa suomalaisten taloustaitoja ja toimia inhimillisen perintämallin mukaan. Meidän tapauksessamme se on ihmisläheistä tukea, neuvontaa ja tarvittaessa ohjausta velkajärjestelyihin. Taloustaitojen tukemisella voidaan auttaa ja ehkäistä paluuta perinnän asiakkaaksi, kertoo B2 Impactin toimitusjohtaja Jennie Ollila tiedotteessa.
Maksuhaasteet jakautuvat osittain myös sukupuolen mukaan. Useita maksumuistutuksia saaneista 58 prosenttia on miehiä. Jo pelkkä ajatus perinnästä stressaa miehiä, sillä jopa 63 prosenttia miehistä pelkää joutuvansa perintään, vaikkei heillä ole edes maksuvaikeuksia.
Ollilan mukaan suomalaisessa velkakentässä erottuu karkeasti kolme ryhmää: huolimattomat, yli varojensa eläjät ja velkojen kasaajat.
– Tutkimuksen mukaan suurin syy joutua perintään on oma huolimattomuus, sillä lähes neljäkymmentä prosenttia on ajautunut siksi perintään. Kiireen keskellä unohtelu on varsin yleistä ja ymmärrettävää. Tämä ryhmä hoitaa asian yleensä pikaisesti kuntoon ja heistä emme ole huolissamme, Ollila sanoo.
Osa suomalaisista elää säännönmukaisesti yli varojensa. He maksavat laskujaan viiveellä ja heillä on haasteita talousasioissa. Ollila uskoo, että he voisivat korjata taloudellisen tilanteensa kulutusta sopeuttamalla ja taloustaitoja oppimalla.
Ollilan mukaan kolmannen ryhmän muodostavat sellaiset, joille maksu- ja perintämuistutuksia kertyy toistuvasti. Tutkimuksen mukaan heidän kohdallaan syyt perintään liittyvät yleisimmin tulotason alenemiseen (31 %) tai työttömyyteen (20 %). Liian isot ostokset koituvat 30 prosentin turmioksi. Heistä, joilla muistutukset kasaantuvat, 38 prosenttia ei usko selviävänsä veloista ongelmitta.
Inhimillinen perintä kannustaa ja tuo myös tuloksia
Tutkimuslaitos Norstat Finland toteutti tutkimuksen kahdessa osassa B2 Impactin toimeksiannosta syys–lokakuussa.
Ensimmäisessä osassa selvitettiin perinnän tilannetta ja todennäköisyyttä. Haastatteluja tehtiin väestökattavasti 5 154. Toisessa osassa selvitettiin kohderyhmien suhtautumista perintään, perintätoimistoihin ja talouden kehittymiseen. Kyselyyn vastasi 1 004 suomalaista. Puolet vastaajista oli ollut perintätoimiston asiakkaana ja puolet ei.
Kohderyhmätutkimuksessa seniorit ja nuoret eriytyvät siinä, miten he näkevät oman taloudellisen tilanteensa nyt ja tulevaisuudessa: 60–85-vuotiaista peräti 90 prosenttia kertoo, että heillä ei ole talousongelmia tai pelkoa joutua taloudellisiin ongelmiin jatkossa. Nuorista (15–24-vuotiaat) puolestaan taloudellista epävarmuutta ja pelkoa kokee 25 prosenttia vastaajista.
Nuorten aikuisten osuus korostuu perinnän asiakkaissa, 25–34-vuotiaista 24,4 prosenttia on jo joutunut perinnän asiakkaaksi ja 10,5 prosenttia on saanut useita maksumuistutuksia.
Useita maksumuistutuksia saaneista 42 prosenttia asuu yksin ja 16 prosenttia asuu kahden aikuisen taloudessa ilman lapsia.
Useita maksumuistutuksia saaneilla korostuu kolme eri velkatyyppiä: kulutusluotot 42 prosenttia, pikavipit 28 prosenttia, ja luottokorttivelka 19 prosenttia.
Useita maksumuistutuksia saaneista 54 prosenttia kokee, että ei ole saanut tarpeeksi tukea talouden hallintaan ja taloustaitoihin.
Kohderyhmätutkimuksessa 20 prosenttia useita maksumuistutuksia saaneista näkee talouden tilanteen vuoden päästä erittäin synkkänä, seitsemän prosenttia kaikista kohderyhmätutkimuksen vastaajista ajattelee samoin. Noin puolet vastaajista (47 %) uskoo taloudellisen tilanteen säilyvän samanlaisena kuin nyt.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















