POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous elpyy ensi vuonna alhaisempien korkojen, lisääntyneen yksityisen kulutuksen ja rakentamisen kasvun ansiosta. Suomen talous supistuu vielä tänä vuonna 0,3 prosenttia, mutta ensi vuonna talous kääntyy 1,7 prosentin kasvuun.

Vaihtotaseen alijäämä on tänä vuonna 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta ensi vuonna vaihtotase on tasapainossa.

Kokonaisuutena investoinnit supistuvat tänä vuonna 6,5 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 5,6 prosentin kasvuun, erityisesti rakentamisen elpymisen ansiosta.

Inflaatio on laskenut Suomessa selvästi alemmalle tasolle kuin euroalueella keskimäärin. Ensi vuonna inflaatiota nostavat monien hyödykkeiden verojen korotukset ja palkankorotukset. Kuluttajahinnat nousevat arviolta 2,5 prosenttia.

Kuluvana vuonna 12 kuukauden Euriborin keskiarvon arvioidaan olevan noin 3,3 prosenttia, kun taas ensi vuodelle odotetaan keskimäärin kahden prosentin tasoa.

Yksityinen kulutus laskee vielä tänä vuonna 0,5 prosenttia, mutta kääntyy kahden prosentin kasvuun ensi vuonna.

Ostovoiman kasvu tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia sekä tänä että ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoiman kehitys on tänä vuonna alkanut kuroa kiinni vuosina 2022 ja 2023 muodostunut suurta pudotusta. Yrittäjien ostovoima kasvaa sekä tänä että ensi vuonna noin yhden prosentin.

Työttömyysasteen ennustetaan ensi vuonna laskevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 72,8 prosenttiin.

– Vuoden 2025 ennusteluvut ovat pitkästä aikaa lupaavia, mikäli maailman taloudessa ei nähdä suurempia negatiivisia yllätyksiä. Euroopan isojen talouksien haasteet ja USA:n uuden hallinnon linjaukset ovat merkittäviä tekijöitä Suomenkin talouden tulevaisuutta arvioitaessa, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko tiedotteessa.

– Vaikka meillä Suomessa vuoden alkuun kohdistuu verouudistuksen niin sanottu toinen aalto, matala korkotaso, positiivisesti kehittynyt ostovoima ja vienti vauhdittavat taloutta. Rakentamisen investoinnit ovat jo alkaneet piristyä ja esimerkiksi meillä POP Pankilla lainahakemusten määrä viittaavat siihen, että mielenkiintoa kodinvaihtamiseksi on ja sitä myötä myös muu kulutus on piristymässä.

Inflaatio on hellittämässä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, mikä mahdollistaa keskuspankeille jatkossakin korkojen laskemisen. Matalat korot lisäävät kotitalouksien kulutusta, joka nopeuttaa Yhdysvaltojen ja euroalueen talouskasvua. Vallanvaihto Yhdysvalloissa lisää kuitenkin poliittisia riskejä, jotka voivat hidastaa talouskasvua. Erityisinä kysymysmerkkeinä ovat sodan kehittyminen Ukrainassa ja Trumpin uhkaukset korkeista tullimuureista.

Vaikka maailman markkinoiden ja erityisesti Euroopan veto Suomen vientikysynnälle on ollut heikkoa, on Suomen vienti kehittynyt yllättävän positiivisesti huolimatta alkuvuoden haasteista. Tavaroiden ja palveluiden vienti supistuu tänä vuonna yhteensä 0,3 prosenttia, kun taas tuonti laskee 1,4 prosenttia.

Ensi vuonna vienti kääntyy 4,5 prosentin kasvuun Euroopan talouden vahvistumisen ja suuren risteilyalustoimituksen ansiosta. Vahvistuva vienti ja kotitalouksien lisääntyvä kulutuskysyntä nostavat myös tuonnin noin 5 prosentin kasvuun. Vaihtotaseen alijäämä on tänä vuonna 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta ensi vuonna vaihtotase on tasapainossa.

Asuntorakentamisen pysähtyminen painaa investointeja voimakkaasti edelleen tänä vuonna. Viime kuukausina asuntokauppojen määrän kasvu on kuitenkin tarjonnut myönteisiä merkkejä rakentamisen tulevaisuudesta. Vaikka uusia myymättömiä asuntoja on yhä markkinoilla, rakentamisen odotetaan vilkastuvan ensi vuoden kesään mennessä. Muut talonrakennusinvestoinnit ovat jo tämän vuoden aikana kääntyneet kasvuun, vaikkakin taso on viimevuotista alempana.

Yritysten investointihalukkuus näyttää ensi vuoden osalta tätä vuotta paremmalta. Aseapu Ukrainaan ja puolustusinvestoinnit kasvattavat julkisia investointeja sekä tänä että ensi vuonna. Kokonaisuutena investoinnit supistuvat tänä vuonna 6,5 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 5,6 prosentin kasvuun, erityisesti rakentamisen elpymisen ansiosta.

Inflaatio on laskenut Suomessa selvästi alemmalle tasolle kuin euroalueella keskimäärin. Tämä on seurausta siitä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin euroalueella. Kaikki yritykset eivät ole pystyneet siirtämään syyskuussa voimaantullutta arvonlisäveron korotusta kuluttajien maksettavaksi. Inflaatiota on hillinnyt myös bensan halventuminen. Lähi-idän kriisit ovat aiheuttaneet vain lyhytaikaisia hintapiikkejä bensaan. Tänä vuonna kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia.

Ensi vuonna inflaatiota nostavat monien hyödykkeiden verojen korotukset ja palkankorotukset. Koska talous kasvaa kohtuullisesti ensi vuonna, verojen ja palkkojen korotukset siirtyvät lähes täysimääräisinä hintoihin. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat 2,5 prosenttia.

Bensa on ensi vuonna keskimäärin lähes yhtä kallista kuin tänä vuonna. Vuoden sisällä hinta voi kuitenkin vaihdella paljonkin, koska raakaöljyn hintaan vaikuttaa Lähi-Idän epävakaa tilanne. Tänä vuonna bensan litrahinta on keskimäärin noin 1,80 euroa ja ensi vuonna noin 1,75 euroa.

Sähkön arvonlisäveroton pörssihinta on ensi vuonna sama 5 senttiä kilowattitunnilta kuin tänä vuonna. Ensi vuoden loppuun mennessä valmistuva uusi sähkön siirtolinja Ruotsista tasoittanee jatkossa sähkön hintavaihteluja.

Euroopan keskuspankin (EKP) kesäkuussa aloittamat ohjauskoron laskut ovat kiihdyttäneet Euriborin alenemista. Toistaiseksi EKP on painottanut varovaisuutta inflaation kiihtymisen suhteen, sillä palkankorotukset euroalueella ovat olleet huomattavia. Palkankorotukset ovat ylläpitäneet erityisesti palvelusektorin inflaatiopaineita. Kuluvana vuonna 12 kuukauden Euriborin keskiarvon arvioidaan olevan noin 3,3 prosenttia, kun taas ensi vuodelle odotetaan keskimäärin 2 prosentin tasoa. Koronlaskut tukevat edelleen kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja.

Yksityinen kulutus laskee vielä tänä vuonna 0,5 prosenttia, mutta kääntyy kahden prosentin kasvuun ensi vuonna. Ostovoiman kasvu tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia sekä tänä että ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoiman kehitys on tänä vuonna alkanut kuroa kiinni vuosina 2022 ja 2023 muodostunut suurta pudotusta. Tulokehitys on reipasta ja inflaation laantuminen on tuonut lisää kulutusmahdollisuuksia.

Palkansaajakotitalouksien ostovoima kasvaa sekä tänä että ensi vuonna hyvän palkkakehityksen myötä. Palkansaajien ansiot kasvavat noin 3,6 prosenttia tänä vuonna ja 3,8 prosenttia ensi vuonna. Lisäksi kuluttajahintojen maltillinen nousu kasvattaa palkansaajakotitalouksien kulutusvaraa.

Työeläkeläisten ansioiden ostovoima kasvaa tänä vuonna reippaasti, 3,7 prosenttia. Taitetun indeksi myötä eläkeläisten ansiokehitys on ollut suotuisaa viime vuosien korkean inflaation myötä. Tänä vuonna työeläkkeet nousevat lähes kuusi prosenttia. Ensi vuonna työeläkkeet kasvavat vain noin 1,3 prosenttia. Inflaation ollessa 2,5 prosenttia kääntyy eläkeläisten ostovoima jälleen laskuun ensi vuonna. Eläkeläisten taloustilanne voi vaihdella suuresti kotitalouden taustatekijöiden suhteen.

Myös yrittäjien ostovoima kääntyy kasvuun tänä vuonna laantuneen inflaation myötä. Monilla yrittäjillä on ollut haastavat ajat talouden heikon tilanteen takia. Kotitalouksien laantunut kulutuskysyntä on heikentänyt yrittäjien hinnoitteluvoimaa, mikä rajoittaa yrittäjien tulokehitystä. Yrittäjien ostovoima kasvaa sekä tänä että ensi vuonna noin yhden prosentin.

Tänä vuonna työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin, ja työllisyysaste laskee 72,1 prosenttiin. Työllisyystilanteen odotetaan kääntyvän parempaan jo ensi vuoden alussa, kun kotitalouksien kulutuksen kasvu tukee osaltaan työllisyyden positiivista kehitystä. Kuitenkin rakentamisen elpyminen nopeutuu vasta ensi vuoden puolivälissä, mikä kääntää alan työllisyyden kasvuun muita aloja myöhemmin. Työttömyysasteen ennustetaan ensi vuonna laskevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 72,8 prosenttiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)