Iäkkäille tarjotulla monipuolisella elintapaohjauksella voidaan vähentää sairaalahoitopäivien tarvetta ja päivystyskäyntejä, osoittavat laajan suomalaisen FINGER-interventiotutkimuksen uudet tulokset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin monitekijäisen FINGER-elintapaintervention vaikutusta 60–77-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.

Tutkimuksessa 1 259 henkilöä jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä sai kahden vuoden ajan monipuolista elintapaohjausta ja toinen ryhmä ainoastaan tavanomaista terveysneuvontaa. Monipuolinen elintapaohjaus sisälsi ruokavalioneuvontaa, ohjattua liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa. Tutkittavien terveyspalvelujen käyttöä seurattiin kansallisista rekistereistä kahdeksan vuoden ajalta.

Tutkimus osoitti, että monipuolista elintapaohjelmaa noudattaneilla oli seurannan aikana keskimäärin kuusi sairaalassaolopäivää vähemmän kuin vertailuryhmällä, ja myös päivystyskäynnit olivat harvinaisempia. Interventioryhmään kuuluvilla sairaalapäivien ja päivystyskäyntien kustannukset olivat seurannan aikana noin 4 000 euroa pienemmät kuin vertailuryhmään kuuluvilla.

– Tarjoamalla näyttöön perustuvaa FINGER-elintapaohjelmaa mahdollisimman laajasti ikääntyneille ihmisille voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kalliimpien terveyspalvelujen tarpeen vähentyessä, toteaa THL:n ja Tampereen yliopiston erikoistutkija ja gerontologian professori Jenni Kulmala tiedotteessa.

– Jo aiemmin olemme havainneet FINGER-elintapaohjelman laajat myönteiset vaikutukset ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoimintoihin, sairauksien ilmaantuvuuteen ja toimintakykyyn. Uudet tulokset osoittavat tehon myös terveyspalvelujen käytön vähenemiseen sekä niihin liittyviin kustannuksiin, Kulmala sanoo.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja ikääntyneen väestön määrä kasvaa tulevina vuosina. Panostaminen terveyden edistämiseen ryhmämuotoisella elintapaohjauksella on tehokas keino ylläpitää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä hillitä toimintakyvyn laskusta ja sairastavuudesta aiheutuvia terveyspalvelujen kustannuksia.

THL:n selvityksen mukaan vain reilu puolet hyvinvointialueista hyödyntää FINGER-toimintamallia, vaikka malli tunnetaan jo melko hyvin. Tilanne vaihtelee kunnittain, ja mallia sovelletaan alueilla eri tavoin. Mallin jalkauttamista hidastaa se, että elintapaohjauksen poikkihallinnollinen koordinointi on hyvinvointialueilla vielä kesken.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)